Sota-arkisto
Sota-arkisto (lyhenne SArk) oli Suomen puolustushallinnon ja rajavartiolaitoksen keskusarkisto, joka toimi vuosina 1918–2007 Helsingissä. Se yhdistettiin osaksi Kansallisarkistoa vuoden 2008 alussa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sota-arkisto perustettiin 31. heinäkuuta 1918 vasta päättynyttä Suomen sisällissotaa koskeneen asiakirja-aineiston säilytyspaikaksi.[1] Arkistoon oli määrä koota sekä sodan että rauhanaikaisen armeijan asiakirja-aineistoja, mutta myös yksittäisten sotilaiden päiväkirjoja ja muistitietoaineistoa ”vapaussodasta”. Sota-arkisto kuului puolustusvoimiin. Se oli vuonna 1952 perustetun Sotahistoriallisen tutkimuslaitoksen, vuodesta 1971 Sotatieteen laitoksen yksikkö. Viimeisinä vuosinaan Sota-arkisto oli Pääesikunnan alaisen Maanpuolustuskorkeakoulun alainen tulosyksikkö.
Sota-arkiston tehtävänä oli huolehtia, että pysyvästi säilytettäväksi määritelty osa puolustushallinnossa syntyvästä tiedosta säilyi tuleville sukupolville ja oli kaikkien tiedon tarvitsijoiden käytettävissä. Sota-arkistossa säilytettiin yli 40 hyllykilometriä aineistoa autonomian ajan alusta saakka, ja se oli siten Suomen toiseksi suurin päätearkisto.
Puolustusministeriö ja opetusministeriö tekivät 13. maaliskuuta 2007 aiesopimuksen Sota-arkiston liittämisestä osaksi Kansallisarkistoa 1. tammikuuta 2008 alkaen. Vuoden 2008 alusta entisen Sota-arkiston tehtäviä on jatkanut Kansallisarkisto.[2] Sota-arkiston liittäminen Kansallisarkistoon ei sujunut ongelmattomasti.
Sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sota-arkiston toimipaikka vaihtui alkuvuosina useaan otteeseen. Aluksi arkisto toimi Helsingissä Eteläesplanadi 10:n pihasiivessä ja vuosina 1919–1923 silloisessa Kadettikoulun talossa Arkadiankatu 13:ssa. Sen jälkeen arkisto toimi puolustusministeriön talossa Korkeavuorenkatu 21:ssä vuosina 1923–1925, kunnes sai pysyvämmät toimitilat entisestä Uudenmaan kasarmista Liisankatu 1:stä, jossa arkisto sijaitsi syksyyn 1945 saakka. Silloin tarvittiin paljon lisää säilytystilaa talvi- ja jatkosodan tuottamalle suurelle asiakirjamäärälle. Syksyllä 1945 Sota-arkisto sai käyttöönsä Kruununhaassa Siltavuorenranta 16:ssa olevan suuren varastorakennuksen, jossa sotien aikana toimi Muonavarikko 1. Vankkarakenteinen talo oli rakennettu vuosina 1883–1885 Venäjän armeijan viljamakasiiniksi ja sopi siten rakenteensa puolesta arkistokäyttöön. Rakennus kävi kuitenkin vuosikymmenten mittaan ahtaaksi, jolloin lisää varastotiloja hankittiin muun muassa Mikkelistä.
Siltavuorenrannan tilat eivät lopulta riittäneet Sota-arkistolle. Uudet toimitilat löytyivät Sörnäisistä Työpajankatu 6:sta, entisen makkaratehtaan talosta, jonne Sota-arkisto muutti toukokuussa 1998. Kun Sota-arkisto vuoden 2008 alussa liitettiin Kansallisarkistoon, sen talo Työpajankadulla nimettiin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteeksi.
Kansallisarkisto luopui Sörnäisten toimipisteestä kesällä 2018[3] ja Työpajankadun talo purettiin seuraavana vuonna[4]. Siltavuorenrannan rakennus on edelleen Kansallisarkiston käytössä etävarastona.[5]
Sota-arkistonhoitajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Guy Topelius 1918–1926
- Kaarlo Soikkeli 1926–1932
- Elmo E. Kaila 1932–1935
- Lauri Kujala 1935–1967
- Risto Ropponen 1968–1990
- Veli-Matti Syrjö 1990–1997
- Jaana Kilkki 1997–2007
Sota-arkisto Kansallisarkiston osana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallisarkisto jatkaa entisen Sota-arkiston tehtävien eli Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen asiakirjahallinnon hoitamista ja on normaali julkinen arkisto. Puolustushallinnon asiakirjoja annetaan tutkijoiden käyttöön Kansallisarkiston päärakennuksen asiakaspalvelutiloissa. Asiakkaista suurin osa on sukututkijoita, toiseksi suurin asiakasryhmä on historiantutkijat. Asiakirjat ovat valtaosin julkisia, lakisääteisiä käyttörajoituksia on lähinnä arkaluontoisissa henkilötiedoissa sekä potilasasiakirjoissa. Lähes puolet puolustushallinnon aineistosta on vuosien 1939–1945 sotien asiakirjoja. Tämä aineisto on kuitenkin edelleen suurelta osin kunnostamatta ja järjestämättä, sillä Puolustusvoimat ei osoittanut Sota-arkistolle riittäviä resursseja tehtävien hoitamiseen. Sota-arkiston viimeisinä vuosina aineistoa kunnostettiin myös vapaaehtoisvoimin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salonen, Juho: Sota-arkiston liittäminen arkistolaitokseen vuonna 2008. Vaiheet ja muutosprosessi työntekijöiden kokemina. Suomen historian pro gradu -tutkielma, arkistoala, Itä-Suomen yliopisto 2016. https://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20160653/urn_nbn_fi_uef-20160653.pdf
- Sota-arkiston opas. Valtionarkiston julkaisuja 5. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1974.
- Sotatieteen Laitos 1925–1975. Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XV. Joensuu 1975.
- Syrjö, Sirkka: Puolustusvoimien arkistotoimen järjestäminen. Teoksessa Seppelöity miekka. Sotatieteen Laitos 1925–1985, s. 184–210. Sotatieteen Laitoksen julkaisuja XXII. Toim. Matti Lappalainen, Mikko Viitasalo, Juha Harjula. Joensuu 1985.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sota-arkiston perustamisesta 100 vuotta (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallisarkisto 31.7.2018. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Sota-arkisto osaksi Kansallisarkistoa 1.1.2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Keskusarkistosiirrot käynnistyvät – vaikutuksia tietopalveluun (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallisarkisto 20.2.2018. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Helsinki, Työpajankatu 6, Toimistorakennuksen purku Lotus Demolition. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Aukioloajat 1.1.–31.5.2022 (Arkistoitu – Internet Archive) Kansallisarkisto. Viitattu 19.5.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sota-arkisto. Maamme vapaustaistelua sekä puolustuslaitostamme koskevien asiakirjain aarreaitta, Hakkapeliitta, 06.03.1934, nro 10, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Kansallisarkisto | |
|---|---|
| Muita arkistoja |
|
| Poliittisten puolueiden arkistoja | |
| Entisiä arkistoja |