Tölkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Kartonkisia tölkkejä.
Pantillinen metallitölkki.

Tölkki on umpinainen, juomien tai muiden elintarvikkeiden säilytysastia tai vähittäismyyntipakkaus. Tölkin poikkileikkauksen muoto on tavallisesti joko nelikulmio tai ympyrä. Tölkin tilavuus on harvoin litraa suurempi. Tölkit valmistetaan ohuesta teräslevystä, alumiinilevystä tai polyeteenimuovilla päällystetystä kartongista (nestepakkauskartongista), jota neste ei läpäise.

Metalliset juomatölkit valmistetaan yleensä alumiinista, kun taas kiinteät elintarvikkeet pakataan usein sisäpuolelta pinnoitettuun terästölkkiin. Ne voidaan avata joko tölkin päällä olevaa avausrengasta (puhekielessä usein "klipsi" tai "klipsu") vetämällä tai tölkinavaajalla, jos avausrengasta ei ole. Joissain maissa käytetyt tölkit kierrätetään, jotta alumiini saadaan takaisin hyötykäyttöön. Juomatölkeistä saa tällöin myös usein pantin kierrätettäessä.

Tölkkien historia Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olutta alettiin myydä Suomessa metallitölkeissä 1. maaliskuuta 1971. Aluksi olutta tölkitti viisi panimoa: Auran Panimo, Mallasjuoma, Porin Olut, Sinebrychoff ja Wihurinkoski. Peltisen oluttölkin korkeus oli 15 senttimetriä, halkaisija 7 senttimetriä ja tilavuus 45 senttilitraa.[1] Olutpurkkeja valmisti Suomessa Oy G. W. Sohlberg Ab vuodesta 1970 vuoteen 1992. Alumiinisia juomatölkkejä tuotiin vuosituhannen vaihteessa Suomeen muun muassa Puolasta, Ruotsista, Saksasta ja Isosta-Britanniasta, kunnes vuonna 2013 valmistus aloitettiin Suomessa monikansallisen Rexamin tehtaalla Mäntsälässä ja puolalaisomisteisen Canpackin tehtaalla Hämeenlinnassa.[2]

Hämeen Osuusmeijeri kokeili maaliskuussa 1955 maidon myymistä asiakkaille pahvitölkeissä. Osuusmeijeri aloitti kokeilut piimän pakkaamisella kerma- ja jäätelöpakkauksista aikoinaan tunnettuun Paperituote Oy:n Satona-tölkkiin.[3]

Juomapakkausasetukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pantillisia juomapakkauksia säätelevät erilaiset asetukset, joihin vaikuttavat esimerkiksi jätelaki (1072/2004) sekä Suomen liittyminen Euroopan unioniin.

Juomapakkausten verotusarvoja koskenut haittavero poistui vuoden 2008 alussa (1037/2004), jonka jälkeen tölkkimyynti on kasvanut.

Valmistusmateriaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metallisen juomatölkin avaaminen.

Materiaalina alumiini on kevyt ja se kestää ilman ja veden vaikutusta hyvin. Se suojelee juomia ja ruokia, on kestävä, edullinen ja lähes loputtomiin kierrätettävissä.

Palautusjärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa alumiiniset juomatölkit tulivat pantillisen palautusjärjestelmän osaksi vuonna 1996.[1]selvennä Alumiinisesta juomatölkistä veloitetaan tuotteen oston yhteydessä 0,15 euron pantti, joka hyvitetään, kun tyhjä tölkki palautetaan palautuksia vastaanottavan myymälän palautusautomaattiin. Pantti hyvitetään vain tölkeistä, jotka ovat muodollisesti ehjiä ja joiden EAN-viivakoodi on palautusautomaatin luettavissa. Pantillisten tölkkien palautusaste vuonna 2008 oli 90 prosenttia, mikä on kansainvälistä kärkeä. Kierrätysjärjestelmästä vastaa Suomen Palautuspakkaus eli Palpa.

Ruotsissa juomatölkkien palautusjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1984 ja ensimmäisten 25 vuoden aikana palautettiin kaikkiaan 18 miljardia alumiinitölkkiä. Pantti oli 0,50 kruunua vuosina 1987–2010 ja loppuvuodesta 2010 alkaen 1 kruunu. Vuonna 2007 tölkkien palautusaste oli 87 prosenttia. Kierrätysjärjestelmästä vastaa Svenska Returpack.

Norjassa juomatölkkien pantti on 1 kruunua vuonna 2011. Palautusjärjestelmästä vastaa Norsk Resirk.

Ympäristövaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palautetut alumiinitölkit sulatetaan ja materiaalista tehdään uusia juomatölkkejä. Sen valmistus uusiokäyttöön vie vain 5 prosenttia ensivalmistusprosessin energiasta.

International Aluminium Institute (IAI) esitteli joulukuussa 2009 lukuja alumiinin ympäristövaikutuksista: kaikilla mittareilla mitattuna alumiini on yksi ympäristöystävällisimmistä materiaaleista.

Tölkkien kierrätys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa juomatölkeistä on panttimerkittyjä, jolloin niistä saa palauttaessaan pantin. Myös pantittomat tölkit voidaan palauttaa, jotta alumiini saadaan takaisin hyötykäyttöön. Nestekartonkipakkaukset voi palauttaa oman taloyhtiön keräyspisteeseen tai aluekeräyspisteeseen. Tyhjät säilyketölkit voidaan palauttaa metallinkeräykseen. Kierrättämällä alumiiniset pakkaukset voidaan säästää 95 prosenttia energiasta mitä tarvitsisi uuden alumiinin valmistukseen.[4]

Nykyaikaiset teollisuusteknologiat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikkeiden säilytysmenetelmiä on kehitetty tutkimuslaboratorioissa kaupallisia sovelluksia varten.[5] Täytön ja sulkemisen suuren tarkkuuden ansiosta,[6] Nykyaikaisilla tölkkien täyttölinjoilla voidaan saavuttaa jopa 120 000 tölkin tuntinopeus.[7]

Pastörointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pastörointi on nestemäisten elintarvikkeiden säilytysprosessi. Sitä käytettiin alun perin nuorten paikallisten viinien happamoitumisen torjumiseksi.[8] Nykyään prosessia sovelletaan pääasiassa maitotuotteisiin. Menetelmässä maito kuumennetaan noin enintään 70 °C (158 °F) 15-30 sekunnin ajaksi siinä olevien bakteerien tappamiseksi ja jäähdytetään nopeasti enintään 10 °C (50 °F), jäljelle jääneiden bakteerien kasvun estämiseksi.[9] Tämän jälkeen maito varastoidaan steriloituihin pulloihin tai pusseihin kylmiin paikkoihin. Menetelmän keksi ranskalainen kemisti Louis Pasteur vuonna 1862.[10]

Tyhjiöpakkaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyhjiöpakkauksessa elintarvikkeet säilytetään tyhjiössä, yleensä suljetussa pussissa tai pullossa. Tyhjiö vie bakteereilta hapen, jota ne tarvitsevat selviytyäkseen.[11] Tyhjiöpakkausta käytetään yleisesti pähkinöiden säilyttämiseen, jotta hapettumisesta johtuva makuhäviö vähenee. Tyhjiöpakkauksen suurin haitta kuluttajatasolla on se, että tyhjiöpakkaus voi vääristää sisältöä ja viedä joidenkin elintarvikkeiden, kuten juuston, maun.[12]

Keinotekoiset elintarvikelisäaineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintarvikkeiden säilöntäaineet voivat olla antimikrobisia, jolloin ne estävät bakteerien tai sienten, myös homeiden, kasvua, tai antioksidantteja, kuten hapensieppaajia, jotka estävät elintarvikkeiden ainesosien hapettumista.[13][14] Yleisiä antimikrobisia säilöntäaineita ovat kalsiumpropionaatti, natriumnitraatti, natriumnitriitti, sulfiitit (rikkidioksidi, natriumbisulfiitti, kaliumhydrosulfiitti jne.) ja EDTA.[15] Antioksidantteihin kuuluvat butyylihydroksianisoli (BHA) ja butyylihydroksitolueeni (BHT). Muita säilöntäaineita ovat formaldehydi (yleensä liuoksena), glutaraldehydi (hyönteismyrkky), etanoli ja metyylikloroisotiatsolinoni.[16] On myös olemassa toinen lähestymistapa, jossa pakkausmateriaalit (muovikalvot tai muut) kyllästetään antioksidanteilla ja antimikrobisilla aineilla, kuten butyylihydroksianisolilla, butyylihydroksitolueenilla, tokoferoleilla, kinokitiolilla, lysotsyymillä, nisiinillä, natamysiinillä, kitosaanilla jne. ε-polylyysiinillä.[17][18][19][20]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Uusi Suomi 24.2.1971 s. 1 ja 17.
  2. ↑ Heikki Nivaro: Tölkki syntyy taas Suomessa. Talouselämä, 11/2013, 15.3.2013, s. 12. Talentum Oyj.
  3. ↑ Helsingin Sanomat 7.3.1955 s. 11.
  4. ↑ Metals - aluminium and steel recycling (Arkistoitu versio 16.10.2007) Waste Online. Arkistoitu 16.10.2007. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  5. ↑ A review on mechanisms and commercial aspects of food preservation and processing www.researchgate.net. Viitattu 11.10.2023.
  6. ↑ Canning machine - choose the best canning machines and canning equipment gxcanning.com. Viitattu 11.10.2023.
  7. ↑ Coca-Cola sets up fastest bottling factory www.chinadaily.com.cn. Viitattu 11.10.2023.
  8. ↑ Pasteurization www.britannica.com. Viitattu 11.10.2023.
  9. ↑ Pasteurization of Milk : Temperature, Types, Advantages and Disadvantages www.biotechfront.com. Viitattu 11.10.2023.
  10. ↑ Biography of Louis Pasteur – French Biologist and Chemist microbiologynote.com. Arkistoitu 29.9.2023. Viitattu 11.10.2023.
  11. ↑ Vacuum Packaging www.sciencedirect.com. Viitattu 11.10.2023.
  12. ↑ Vacuum packaging: a method of maximizing shelf life of dairy and food prodcuts www.researchgate.net. Viitattu 11.10.2023.
  13. ↑ How do food preservatives affect the growth of microorganisms? stw-news.org. Viitattu 11.10.2023.
  14. ↑ Preservatives www.britannica.com. Viitattu 11.10.2023.
  15. ↑ Food: Its preservatives, additives and applications www.iscientific.org. Viitattu 11.10.2023.
  16. ↑ Potassium Bisulphate As a Food Preservative 1library.net. Viitattu 11.10.2023.
  17. ↑ BHT/BHA www.arshinefood.com. Viitattu 11.10.2023.
  18. ↑ Butyl hydroxy toluene www.atamanchemicals.com. Viitattu 11.10.2023.
  19. ↑ Chitosan films with antioxidant and antimicrobial properties as active packaging www.researchgate.net. Viitattu 11.10.2023.
  20. ↑ Essential Oils and Their Principal Constituents as Antimicrobial Agents for Synthetic Packaging Films www.academia.edu. Viitattu 11.10.2023.

Kirjoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tölkki.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tölkki&oldid=22848371”