Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri
| Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri Таймы́рский Долга́но-Нене́цкий райо́н Taimyrski Dolgano-Nenetski raion |
|
|---|---|
 |
|
 Taimyr Krasnojarskin aluepiirin kartalla. |
|
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Dudinka |
| Pinta-ala | 879 900 km² |
| Väkiluku (2008) | 37 800 |
| Taimyrin piirin sivusto | |
Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri (ven. Таймы́рский Долга́но-Нене́цкий райо́н, Taimyrski Dolgano-Nenetski raion) eli Taimyr (ven. Таймы́р, Taimyr) on erityisaseman omaava paikallinen itsehallintoalue Krasnojarskin aluepiirin pohjoisosassa Venäjällä. Sen pinta-ala on 879 900 neliökilometriä ja asukkaita on 37 800 (vuonna 2008).[1] Vuoteen 2007 saakka alue muodosti Taimyrin (dolgaanien ja nenetsien) autonomisen piirikunnan (ven. Таймы́рский (Долга́но-Нене́цкий) автоно́мный о́круг, Taimyrski (Dolgano-Nenetski) avtonomnyi okrug).
Sijainti ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piiri rajoittuu idässä Sahan tasavaltaan, etelässä Krasnojarskin aluepiirin Evenkian ja Turuhanskin piireihin, lännessä Jamalin Nenetsiaan ja pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen. Sen alue käsittää Jenisein alajuoksun ja Hatangajoen välillä sijaitsevan Taimyrin niemimaan, Keski-Siperian ylätasangon pohjoisosan sekä Karanmeren ja Laptevinmeren välissä sijaitsevan Severnaja Zemlja -saariryhmän. Jenisein vasemmalla rannalla sijaitseva lounaisosa kuuluu Länsi-Siperian alankoon. Maaperän luonnonvaroja ovat kupari, nikkeli, kivihiili ja maakaasu.[2]
Talvi on kylmä ja kostea, kesä lyhyt ja viileä. Tammikuun keskilämpötila Dudinkassa on –30°, heinäkuun keskilämpötila 2–13°. Vuotuinen sademäärä on 110–350 mm. Kasvukausi kestää 40–80 vuorokautta. Seudulla on laajoja ikirouta-alueita.[2]
Suurimmat joet ovat Jenisei, Pjasina, Nižni ja Verhni Taimyr sekä Hatanga. Alueella on paljon järviä. Taimyrjärvi on Baikalin jälkeen Siperian laajin järvi.[2]
Piiri kuuluu arktiseen, tundra- ja metsätundravyöhykkeisiin. Arktisen alueen kasvillisuus on vähäistä, tundralla kasvaa pajua, vaivaiskoivua, jäkälää, sammalta ja heinikkoa. Metsätundra ulottuu kauas pohjoiseen. Hatangajoen laaksossa kasvaa lehtikuusta, kuusta ja koivua.[3]
Eläinkuntaan kuuluvat peura, paksusarvilammas, naali, susi, sopuli, kärppä ja metsäjänis, linnuista tunturipöllö, riekko ja kiiruna. Kesällä tundralla on paljon muuttolintuja. Kaupallista merkitystä on lohen- ja sammensukuisilla kaloilla. Meressä on hylkeitä, mursuja, maitovalaita, jäätiköillä jääkarhuja.[4]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taimyrin piirillä on Krasnojarskin aluepiirin sisällä laissa säädetty erityisasema, jonka tarkoituksena on sen etujen huomioon ottaminen aluetason päätöksenteossa.[5]
Nykyinen piiri käsittää Dudinkan kaupungin, Diksonin kaupunkimaisen taajaman sekä Karaulin ja Hatangan maalaiskunnat. Hallinnollinen keskus on Dudinka.[6] Alueella sijaitseva Norilskin kaupunki ei kuulu piirin yhteyteen, vaan muodostaa lähitaajamineen erillisen kaupunkipiirikunnan.[7]
Piirin edustuselin on viiden vuoden välein valittava 15-henkinen duuma. Piirin päämiehenä toimii toista kauttaan Sergei Baturin.[1]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suurin osa Taimyrin väestöstä asuu Jenisein ja Hatangan laaksoissa. Keskimääräinen asukastiheys on 0,045 henkeä neliökilometrillä ja kaupunkiväestön osuus 66,2 % (vuonna 2005).
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan venäläiset muodostavat 58,6 % väestöstä, dolgaanit 13,9 %, nenetsit 7,7 %, ukrainalaiset 6,1 %, nganasanit 1,9 % ja enetsit 0,5 %.[8]
Piirin koko väestöstä 96,3 % osaa venäjää,[8] 11,4 % dolgaania ja 5,8 % nenetsiä. Kansansa äidinkieltä puhuu 78,8 % dolgaaneista, 71,6 % nenetseistä, 50,9 % nganasaneista ja 33,5 % enetseistä.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen kanta-asukkaita ovat metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa harjoittaneet dolgaanit, nenetsit, nganasanit ja enetsit. Venäläiset sotilaat, kauppiaat, metsästäjät ja kalastajat saapuivat tänne 1600-luvun puolivälissä Tazjoelle perustetusta Mangazejan kaupungista. Venäläisten kauppiaiden harjoittama riisto, köyhyys ja kulkutaudit johtivat alkuperäisväestön vähenemiseen.[4]
Neuvostovalta vakiintui alueella vuosina 1919–1920. Maatalouden kollektivisoinnin yhteydessä perustettiin kolhooseja ja sovhooseja ja alkuperäisväestö muutti kiinteisiin asutuksiin. Joulukuussa 1930 perustettiin Taimyrin kansallinen piirikunta. Neuvostoaikana alettiin hyödyntää Koillisväylää eli Pohjoista meritietä ja seudulle syntyi kala- ja kaivosteollisuutta.[4]
Kansallinen piirikunta kuului aluksi Itä-Siperian aluepiiriin ja vuodesta 1934 Krasnojarskin aluepiiriin. Vuonna 1977 se sai nimen Taimyrin (dolgaanien ja nenetsien) autonominen piirikunta. Neuvostoliiton hajottua siitä tuli yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista, joka samalla kuului myös toisen subjektin eli Krasnojarskin aluepiirin yhteyteen. 17. huhtikuuta 2005 pidetyn kansanäänestyksen perusteella Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat liitettiin Krasnojarskin aluepiiriin 1. tammikuuta 2007.[10]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisuudenaloista tärkeimmät ovat kalanjalostus ja kaivosteollisuus. Perinteisiä elinkeinoja ovat poronhoito, turkismetsästys ja kalastus. Lisäksi harjoitetaan maidon ja lihan tuotantoa sekä turkistarhausta. Hantaikajoen suussa on vesivoimalaitos.[4]
Tärkeimmät liikenneväylät ovat Jenisei ja Koillisväylä; Dudinka ja Hatanga ovat jokisijainnistaan huolimatta Koillisväylän huoltoyhteyden piirissä. Dudinkan, Norilskin ja Talnahin välillä on rautatie. Myös lentoliikenteellä on huomattava merkitys.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Taimyr. Vizitnaja kartotška munitsipalnogo raiona taimyr24.ru. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b c Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 212. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 212–213. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
- ↑ a b c d Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 213. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
- ↑ Territorialnoje ustroistvo Krasnojarskogo kraja krskstate.ru. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Taimyr. Vlast taimyr24.ru. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Krasnojarski krai. Norilsk krskstate.ru. Arkistoitu 16.10.2011. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Territorija. Krasnojarski krai. Taimyrski munitsipalnyi raion territory.newslab.ru. Arkistoitu 12.9.2007. Viitattu 23.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 25, s. 213–214. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taimyrin piirin sivusto (venäjäksi) (taimyr24.ru)
- Природно-климатические условия и минерально-сырьевая база (Piirin luonnon- ja ilmasto-olot sekä mineraalivarat) (venäjäksi) (taimyr24.ru)
- Таймырский Долгано-Ненецкий район (Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiri) (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (krskstate.ru)
Kaupunkipiirit:
Atšinsk •
Bogotol
Borodino •
Divnogorsk •
Jeniseisk •
Kansk •
Kedrovyi •
Krasnojarsk •
Lesosibirsk •
Minusinsk •
Nazarovo •
Norilsk •
Šarypovo •
Solnetšnyi •
Sosnovoborsk •
Zelenogorsk •
Železnogorsk
Piirit:
Aban •
Atšinsk •
Balahta •
Berjozovka •
Biriljussy •
Bogotol •
Bogutšany •
Bolšaja Murta •
Bolšoi Upui •
Dzeržinskoje •
Evenkia •
Idrinskoje •
Ilanski •
Irbeiskojen •
Jemeljanovo •
Jeniseisk •
Jermakovskoje •
Kansk •
Kazatšinskojen piiri •
Karatuzkoje •
Kežma •
Kozulka •
Krasnoturansk •
Kuragino •
Mana •
Minusinsk •
Motygino •
Nazarovo •
Nižni Ingaš •
Novosjolovo •
Partizanskoje •
Pirovskoje •
Rybnoje •
Sajan •
Šarypovo •
Severo-Jeniseiski •
Suhobuzimskoje •
Šušenskoje •
Taimyr •
Tasejevo •
Turuhansk •
Tjuhtet •
Ujar •
Užur