Koordinaatit: 30°47′N, 31°0′E

Tanta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tanta
Katunäkymä Tantasta
Katunäkymä Tantasta

Tanta

Koordinaatit: 30°47′N, 31°0′E

Valtio Egypti
Kuvernoraatti Al-Gharbiyya
Väkiluku (2006) 422 854


















Tanta (arab. طنطا‎, Ṭanṭā) on kaupunki Egyptissä Niilin suistossa. Vuonna 2006 sen asukasluku oli 422 854.

Kaupunkikuvaa.

Tanta sijaitsee Ala-Egyptissä Niilin suistossa kastelukanavan varrella.[1] Kaupunki on suurin piirtein Niilin kahden sivuhaaran keskellä. Matkaa Kairoon etelässä on noin 90 kilometriä.[2] Kaupunki on al-Gharbiyyan kuvernementin hallinnollinen keskus.[1]

Tantan rautatieasema.

Tantan alueella on pitkä historia ja arkeologisissa kaivauksissa on tehty muinaisen Egyptin aikaisia löydöksiä. Myös kaupunki on rakennettu muinaisille telleille. Nykyinen Tanta saatta olla muinanen Tawa. Koptit kutsuivat paikaa nimellä Tantâtho tai Tanitad.[2]

Egyptin muslimivalloituksen jälkeen Tantaa kutsuttiin jonkin aikaa nimellä Tandata tai muissa kirjoitusasuissa. Ibn Hawkal kuvaili sitä vuonna 955 maatalouden keskukseksi, jossa oli suuri moskeija ja kuvernöörin asunto. Ibn Jubayr kuvaili Tantaa vuonna 1183 suureksi ja tiheään asutuksi kyläksi. Tunnetummaksi paikkakunta tuli vasta Aḥmad al-Badawin kuoleman myötä vuonna 1276.[2] Alun perin Marokosta saapunut al-Badawi oli uskonoppinut[1], jota hänen kuolemansa jälkeen alettiin pitää Egyptin tunnetuimpana pyhimyksenä. Al-Badawin seuraajat perustivat suufilaisen veljeskunnan ja hänen kunniakseen alettiin pitää vuosittain juhlapäiviä (mawlid), jotka yhdistelivät markkinoita pyhiinvaellukseen. Mamelukkisulttaani al-Ašraf Saif al-Din Qajitbei perusti paikalle suuren moskeijan ja hautansa. Kaupunki taantui jonkin verran Osmanien valtakunnan kaudella. Ali Bei al-Kabir jälleenrakennutti moskeijan ja sen korjauksia jatkoivat Egyptin sittemmät vallanpitäjät.

Napoléon Bonaparten tehdessä sotaretkensä Egyptiin Tantassa kuvailtiin olevan useita karavaaniseraleja ja siellä järjestetyt markkinat houkuttelivat asiakkaita aina Turkista ja Sudanista asti. Tärkein myyntituote olivat orjat, joskin sittemmin orjuus lakkautettiin. Kaupunki kasvoi 1800-luvulla. Siitä tehtiin al-Gharbiyyan pääkaupunki vuonna 1836 ja se syrjäytti al-Mahalla al-Kubran naapurikaupungin. Kairon ja Aleksandrian välinen rautatie vedettiin Tantan kautta vuonna 1856. Puuvillan markkinoiden kasvaessa kaupunkiin muutti eurooppalaisia ja etenkin kreikkalaisia. Vanhan juutalaisen vähemmistön sekaan tuli myös uusia juutalaisia muuttajia. Asukasluku nousi noin 10 000:sta lukemaan 54 437 vuonna 1917. Kaupungin voimakas kasvu jatkui 1900-luvulla.[2]

Talous ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tantan paikallisiin teollisuuden aloihin kuuluvat esimerkiksi öljynjalostus, puuvillan ja puuvillansiemenöljyn valmistus, sekä jauhojen, tupakkatuotteiden ja pastan valmistus. Kaupungin kautta kulkee vanha öljyputki Suezilta Välimerelle. Kaupungin kautta kulkee Kairon ja Aleksandrian välinen moottoritie ja rautatie.[1]

Väestö, koulutus ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tantan suurmoskeija.

Tantan asukasluku oli vuonna 2006 yhteensä 422 854.[1] Vastaava lukema vuonna 1977 oli 342 641 ja vuonna 1937 se oli 95 000.[2] Vuonna 1895 Tantasta tuli yksi kahdesta tuolloin Aleksandrian paavin perustamasta koptilaisesta piispanistuimesta.[1]

Tantan suurmoskeija eli al-Jami al-Badawi on Al-Azharin yliopiston jälkeen Egyptin tärkein islamilaisen oppineisuuden keskus. Kaupungissa on vuodesta 1962 lähtien toiminut myös maallinen yliopisto.[2]

Tantan alkuperäisestä kolmesta mawlids-juhlasta nykyisin vietetään pääasiallisesti vain yhtä. Vuosittain se saattaa kuitenkin vetää kaupunkiin yhdestä kahteen miljoonaa pyhiinvaeltajaa.[2]

  1. a b c d e f Ṭanṭā Encyclopaedia Britannica. Viitattu 31.5.2020. (englanniksi)
  2. a b c d e f g P. J. Bearman, TH. Bianquis, C. E. Bosworth, E. van Donzel ja W. P. Heinrichs: The Encyclopaedia of Islam - New Edition, s. 188-189. (Volume T-U) Koninklijke Brill, Leiden, 2000. ISBN 9004112111 (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]