Terramaren kulttuuri

Terrameren kulttuuri vallitsi Pohjois-Italiassa noin 1700–1150 eaa.

Terramaren kulttuuri oli vallihaudoin ja maavallein linnoitettuja asuinpaikkoja rakentanut pronssikautinen kulttuuri Italiassa. Se ajoitetaan vuosiin 1700–1150 eaa. Terramaren kulttuuri esiintyi pelkästään Emilia-Romagnan alueella. Ihmiset elivät metsästyksellä, karjanhoidolla ja maanviljelyllä. He asuivat puutaloissa kylissä. Kulttuuri muuttui äkisti varhaisena etruskikulttuurina pidettyyn Villanovan kulttuuriin.

Terramaren kulttuuri ajoitetaan keski- ja myöhäispronssikauteen suunnilleen aikaan 1700–1150 eaa. Etelämpänä italiassa vallitsi Apenniinien kulttuuri. Niinpä kulttuuri oli minolaisen ja mykeneläisen kulttuurin aikalainen. Terramaren kulttuurin ihmisiä on väitetty mm. Tonavalta tulleiksi ja ligurialaisten sukuisiksi. Kulttuurin nimitys tulee terra marna -maannoksesta, joka on entistä järven pohjaa.

Talot, kylät

Terrameren kulttuurin paalutalot saattoivat näyttää tältä.

Talot olivat hirsitaloja, ja saatettiin kuivalla maallakin rakentaa tolppien varaan. 60 kylää tunnetaan, lähes kaikki Emilian alueelta Pohjois-Italian Pojoen laaksosta. Keskipronssikauden kylien ala oli 1–2 ha, mutta myöhäispronssikautistan jopa 60 ha. Keskipronssikautista 2ha kylää ympäröivä alue oli yleensä 25 km² ja MBII-kaudella kylien väli saattoi olla niinkin pieni kuin 2 km. MBII-keskipronssikautisessa kylässä saattoi asua noin 250–260 asukasta. MBIII-kaudella jotkut kylät ympäröitiin vallihaudoin ja ne kasvoivat jopa 20 ha kokoisiksi.

Hautaukset

Hautaukset olivat sekä tavallisia että polttohautauksia. Polttohautaus lienee tullut myöhäisellä kaudella.