Toholampi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toholampi

vaakuna

sijainti

Toholammin kunnantalo, joka valmistui vuonna 1986
Toholammin kunnantalo, joka valmistui vuonna 1986
Sijainti 63°46.5′N, 024°15′E
Maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Kaustisen seutukunta
Kuntanumero 849
Hallinnollinen keskus Toholammin kirkonkylä
Perustettu 1865
Kokonaispinta-ala 617,05 km²
187:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 608,98 km²
– sisävesi 8,07 km²
Väkiluku 2 827
222:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 4,64 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,3 %
– 15–64-v. 53,7 %
– yli 64-v. 28,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,6 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 9,50 %
53:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jukka Hillukkala
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • KD
13
2
2
1
1
www.toholampi.fi

Toholampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 2 827 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 617,05 km2, josta 8,07 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,64 asukasta/km2.

Toholammin naapurikunnat ovat Kannus, Kokkola, Lestijärvi ja Sievi.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toholampi on maatalousvaltainen kunta, jonka elinkeinorakenteessa korostuvat kaiken kaikkiaan alkutuotanto ja jalostus. Merkittäviä työnantajia paikkakunnalla ovat muiden muassa kotimaisten pullotettujen lähdevesien markkinajohtaja, juomatuotevalmistaja Finn Spring Oy, Kuljetusliike Janne Tiainen Oy, meijeriosuuskunta Maitokolmio, Pramia Oy:n tytäryhtiö Pramia Plastic, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue sekä Toholammin kunta.[7]

Toholammilla toimii lisäksi lomituspäivien määrällä mitattuna Suomen suurin maatalouslomituksen paikallisyksikkö, joka järjestää lomituspalvelut Toholammin, Alavieskan, Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Kärsämäen, Merijärven, Perhon, Pyhäjoen, Reisjärven, Sievin ja Vetelin kuntien ja Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kannuksen, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjärven, Raahen, ja Ylivieskan kaupunkien alueella sekä Kokkolan kaupungista entisten Ullavan, Kälviän ja Lohtajan kuntien alueella.[8][9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen saapui Toholammin seudulle kampakeraamisen kulttuurin aikoihin. Kivikautisia asuinpaikkoja on seudulta löydetty seitsemän mm. Lahnalammilta ja Sykäräisistä. Esinelöytöjä on tehty myös runsaasti seudulla. Kampakeraamisen kulttuurin lopulla Lestijoen laakso näyttää menettäneen asutuksen, sillä ainakin löytöjä on sangen niukasti. Pronssi- ja rautakautisia löytöjä on tehty myös hyvin vähän seudulta.[10]

Suomalaiset saapuivat 1100 jaa. saamelaisten erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. Kainulaisiksi ja myöhemmin pirkkalaisiksi nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin Satakunnasta ja Suur-Pirkkalan pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui 1200-luvulla asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa Karkun pitäjän Oravalassa (nyk. Oravula). Myös hämäläiset ulottivat eräretkensä Pohjanmaalle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat Päijänteen rannoille.[10] Entisen Pirkkalan pitäjän, nykyisen Tampereen alueella sijaitsevien Tohloppi-järven ja entisen Tohloppilan kylän nimillä on nimistötutkimuksen mukaan todennäköisesti yhteiset juuret Toholammin pitäjännimen kanssa.[11]

Toholammin varhaisin tunnettu asukas lienee vuoden 1551 nokkaveroluettelossa ensi kerran mainittu Matti Oravainen. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta vuonna 1568 Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli vuonna 1570 viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. 1590-luvulla Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui nuijasodasta huolimatta, kun savolaiset muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului Suur-Lohtajaan.[10]

Toholammin asutuskehitys katkesi 1600-luvulla Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. Vuonna 1624 verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien tervametsien löytyvän Kannuksen Mutkalammilta ja Toholammilta. Tervanpoltosta tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi talonpoikia irrottautumaan puhtaasta luontaistaloudesta ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista raudanvalmistusta harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat ankkureita ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. Rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua 1700-luvulla.[10]

Toholammin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1665 Toholammin rannalle Lestijoen varrelle. Vuoden 1700 rovastintarkastuksessa todettiin, että sade ja lumi löivät kirkonnurkista sisään. Uusi kirkko valmistui samalle paikalle vuonna 1765. Rakennusmestarina toimi kalajokilainen Matti Jylkkä. Vaikka toholampilaiset olivat saaneet oman kirkon jo vuonna 1665, he saivat ensimmäisen asuntopapin vasta 90 vuotta myöhemmin. Omaksi kappeliseurakunnaksi Toholampi erotettiin Lohtajan seurakunnasta 18. elokuuta 1775.[10]

Toholammin talomäärä pysyi 1700-luvun alussa samana kuin se oli ollut 1600-luvulla. Tästä pitivät huolen 1600-luvulla lopulla Pohjanmaata vavisuttaneet suuret kuolonvuodet ja vuonna 1714 alkanut isoviha. Isonvihan aikana venäläiset tulivat ensimmäistä kertaa seudulle. Toholammilla surmattiin isonvihan aikana kymmenittäin viattomia ihmisiä sekä poltettiin taloja ja tapettiin karjaa. Isonvihan jälkeen alkoi voimakas jälleenrakennuskausi. Toholammin asutuskäyrä oli vuosien 1723–1808 Suur-Lohtajan kylistä kaikkein jyrkin, sillä talolukumäärä nousi tuolloin 26 talosta 122 taloon.[10]

Toholammin kirkko

Vaasan läänin kuvernööri tuomitsi vuonna 1851 Toholammin ylikyläläisten kannan mukaisesti vanhan kirkon korjauskelvottomaksi ja velvoitti seurakunnan hankkimaan rakennusluvan ja piirustukset uudelle kirkolle. Piirustukset laati arkkitehti Carl Axel Setterberg vuonna 1857. Rakennusmestariksi valittiin Jaakko Kuorikoski Kaustiselta. Vanha kirkko hajotettiin uuden kirkon tarpeiksi. Uusi kirkko nousi Kettukankaalle syyskuussa 1861. Toholammista tuli senaatin päätöksellä itsenäinen kirkkoherraseurakunta vuonna 1859. Päätös astui voimaan Suur-Lohtajan viimeisen kirkkoherran, rovasti Keckmanin kuoltua 12. marraskuuta 1882. Toholammin ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1883 Sääksmäen kappalainen Johannes Schönberg.[10]

Suomessa annettiin 6. helmikuuta 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti 17. syyskuuta 1865 kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista”, toteaa kappalainen V. F. Lilius pöytäkirjassaan.[10]

Vuonna 1900 Toholammin asukasluku oli 3 674 ja 1910 4 426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi 1900-luvun alussa, siirtolaisuus vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosina 1872–1917 Toholammilta lähti 2 042 ihmistä hakemaan parempaa elämää Amerikasta. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat vuosina 1893–1902. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli vähintään 20 siirtolaista tuhatta asukasta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat Etelä-Pohjanmaan Isokyrö, Kortesjärvi ja Alajärvi. Kun Yhdysvallat alkoi 1920-luvulla rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa Kanadaan. Vähitellen siirtolaisten määrä alkoi vähentyä, mihin oli syynä elintason paraneminen Suomessa.[12]

Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna 1950, jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5 000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan maataloudesta vapautuneesta väestöstä. Vuonna 1975 asukkaita oli enää 3 828. 1970-luvun lopulla kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4 000 asukkaan raja ylitettiin jälleen. Vuonna 1985 kunnan asukasluku oli 4 070. 1990-luvun alussa koettu lama käänsi Toholammin asukasluvun uudelleen laskuun. Vuonna 2011 asukkaita oli 3 462.[13]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toholammin elinkeinorakenne keskittyy vahvasti maatalouteen. Eritysesti maidontuotanto on kunnassa vahvaa. Suurimpia Toholammin työnantajia ovat Osuuskunta Maitokolmio sekä lähdevesitalo Finn Spring.[14] Toholammin suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Pramia Plastic sekä kuljetus- ja maanrakennusyritys M. H. Välikangas.[15]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Toholammin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 967
1985
  
 4 064
1990
  
 4 087
1995
  
 4 023
2000
  
 3 797
2005
  
 3 667
2010
  
 3 480
2015
  
 3 311
2020
  
 3 031
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2023 lopussa Toholammilla oli 2850 asukasta. [17] Kunnassa on vain yksi taajama, Toholammin kirkonkylä.[18]

Luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toholammin maiseman kolme pääpiirrettä ovat maaston tasaisuus, laajat suot ja kunnan läpi kaakosta luoteeseen virtaavan Lestijoen laakso. Peltoalueet keskittyvät Lestijoen ja sen sivupurojen varsille.[13]

Kallioperä on pääasiassa graniittia, granodioriittia ja gneissiä. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi laajahko gabroalue. Kallioperä on lähes kauttaaltaan maalajien peitossa. Jokilaaksossa on peitteenä savi, laakson sivuilla moreeni, hiekka ja turve, joiden luode–kaakkosuuntainen juovaisuus kuvastaa mannerjään liikkeen suuntaa. Pinnanmuodoiltaan kunta on Pohjanlahteen viettävää tasankoa. Jokilaakson sivuillakin kumpareet ovat matalia ja pehmeäpiirteisiä. Vaihtelevinta maasto on kunnan kaakkoisosassa. Korkein kohouma Raikonharju on Kokkolan rajan tuntumassa.

Toholammilla on suota yli puolet maa-alasta. Suot ovat tyypiltään joko aapa- tai keidassoita. Suuri osa kunnan soista on ojitettu. Turvetuotannon kohteena on alle yksi prosentti suopinta-alasta. Toholammin kaakkoisnurkkaan ulottuu laaja Kivinevan – Tuomikonnevan – Ison Lampinevan soidensuojelualue.[13]

Toholammin tärkein vesistö on runsaskoskinen ja mutkitellen virtaavaa Lestijoki. Sykäräisten eteläpuolella siihen laskee Härkäoja ja kirkonkylän eteläpuolella Sarkoja ja Kivioja. Suurimmat järvet ovat Särkijärvi idässä ja Iso-Hongistonjärvi lounaassa.[13]

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alakylä
  • Asiala
  • Hirvikoski
  • Häkkilä
  • Härkäneva
  • Kirkonkylä
  • Kleemola
  • Kotila
  • Jämsä
  • Lamu
  • Markki
  • Maunu
  • Määttälä
  • Oikemus
  • Parhiala
  • Riuttanen
  • Purontaka
  • Sykäräinen

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Toholammilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Seurakunta toimii myös Lestijärven kunnan alueella.

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä toimii paikkakunnalla evankelisuus[20] Toholammin evankelisen osaston puitteissa[21], herännäisyys[22] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla toimii paikkakunnalla Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys[23].

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Toholammin helluntaiseurakunta.[24] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Toholammin alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[25]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Toholammilla vuonna 1995.[26] Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Toholammilla vuonna 1997 ja seuraavan kerran vuonna 2023.[27][28]

Sykäräisen kylässä on järjestetty vuodesta 2019 Sykäräisen Pakanajuhlat nimistä metallimusiikin tapahtumaa.[29]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toholammin Urheilijat on kansallisesti hyvin menestynyt urheilun yleisseura.[30]

Toholammin Puhallinorkesteri on menestynyt hyvin SM-kilpailuissa ja tehnyt useita merkittäviä soittomatkoja muun muassa Saksaan, Venäjälle sekä Latviaan ja muualle Baltiaan.

Toholammin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla viili ja lihavelli.[31]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Toholampi Oikeusministeriö. Viitattu 13.11.2021.
  7. ↑ Toholampi - Taloustiedot, yritykset ja työnantajat Finder. Viitattu 2.10.2024.
  8. ↑ Lomituspalvelut | Toholampi www.toholampi.fi. Viitattu 2.10.2024.
  9. ↑ Suomen suurin maatalouslomituksen paikallisyksikkö on aloittanut toimintansa 1.1.2023 | Toholampi www.toholampi.fi. Viitattu 2.10.2024.
  10. ↑ a b c d e f g h Olavi Antila, Anja Salminen, Olli Vilen: Perinnealbumi. Keski-Pohjanmaa 2. Kuopio: Kimy-kustannus, 1980. ISBN 951-840-003-2
  11. ↑ Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 254. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
  12. ↑ Leevi Junkala, Maria Niemelä: Suur-Lohtajan historia 2. Kokkola: Suur-Lohtajan historiatoimikunta, 1977. ISBN 951-99109-9-9
  13. ↑ a b c d Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson: Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 204. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08930-7
  14. ↑ Kuvaus kunnasta Perho Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  15. ↑ Holopainen, Heini: Keski-Pohjanmaalla yhteisöveroa maksaneiden kärki löytyy Kokkolasta Yle. 10.11.2022. Viitattu 10.11.2022.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  17. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain 2011-2022 Tilastokeskus. Viitattu 19.2.2024.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 31.10.2011.
  21. ↑ Toholammin evankelinen osasto Toholammin evankelinen osasto. Arkistoitu 27.10.2012. Viitattu 31.10.2011.
  22. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 31.10.2011.
  23. ↑ Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys Toholammin ja Lestijärven Rauhanyhdistys. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 31.10.2011.
  24. ↑ Toholammin Helluntaiseurakunta Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 31.10.2011.
  25. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  26. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  27. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 6.11.2022.
  28. ↑ Hankivaara, Jarmo: Evankeliumijuhlien 2023 järjestelyt Toholammilla jo hyvässä vauhdissa Maaseudun Tulevaisuus. 4.8.2022. Viitattu 6.11.2022.
  29. ↑ Facebook www.facebook.com. Viitattu 19.10.2024.
  30. ↑ Toholammin Urheilijat Toholammin Urheilijat. Viitattu 2.10.2024.
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 165. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toholampi&oldid=22815869”