Toivo Sariola
| Toivo Sariola | |
|---|---|
 Tivoli Sariolan johtaja Toivo Sariola kuvassa vaimonsa Ullan kanssa 1960-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. kesäkuuta 1914 Terijoki |
| Kuollut | 3. huhtikuuta 1985 (70 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Tope |
| Pituus | 179 cm |
| Laji | pikajuoksu |
| Seura | Keravan Urheilijat |
| Kilpauran kesto | 1935–1939 |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
60 m 7,1 (1933) 100 m 10,8 (1935) 200 m 22,9 (1938) 400 m 56,0 (1934) 110 m aidat 15,8 (1933) pituus 744 (1933) korkeus 185 (1938)[1] |
Toivo Kalervo Sariola (26. kesäkuuta 1914 Terijoki – 3. huhtikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tivolinjohtaja, yleisurheilija ja pesäpalloilija.
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivo Sariola kilpaili ensimmäisen kerran yleisurheilun SM-kisoissa vuonna 1934 korkeushypyssä ja 110 metrin aidoissa. Niissä hän sijoittui korkeudessa 6:ksi tuloksella 175 cm ja karsiutuen aitajuoksun alkuerässä. Seuraavana vuonna Sariola nousi Suomen kansalliseen kärkeen, kun hän otti 100 metrin SM-hopeaa ajalla 10,9 Palle Virtasen voittaessa. Samana vuonna hän oli mukana kahdessa maaottelussa, joista toisessa eli Suomi-Viro -maaottelussa hän juoksi henkilökohtaisen 100 metriä sijoittuen toiseksi ja toisessa pikaviestijoukkueen toisen osuuden kokoonpanossa Palle Virtanen – Toivo Sariola – Pentti Rintala – Aki Tammisto tehden uuden SE:n ajalla 42,1.[1]
Olympiavuosi alkoi Sariolan osalta Viro-maaottelulla, jossa hän juoksi niin 100 metriä kuin pikaviestin. Olympiakomitea ja SUL päättivät lähettää Berliiniin pikaviestijoukkueen Virtanen-Sariola-Ahjopalo-Tammisto. Olympiakarsinoissa Sariolalle henkilökohtainen 100 metriä oli epäonninen kompastuessaan loppukilpailun lähtövaiheessa sijoittuen näin 6:ksi. Hän oli aiemmin voittanut niin alku- kuin välierät ennätystään sivuten ja oli mukana myös pikaviestijoukkueessa, joka alitti aiemman Suomen ennätyksen ajalla 41,9 Japanin joukkueen kuitenkin voittaessa. Olympialaisissa Sariola karsiutui 100 metrin juoksun ja 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä. Suomalainen pikaviestijoukkue teki alkuerässään uuden SE:n ajalla 42,0.[2] Kultaa viestissä voittanut Jesse Owens ystävystyi Sariolan kanssa kisojen aikana ja antoi tälle kiitollisuuden eleenä Yhdysvaltain joukkueen viestikapulan.[3]
Seuraavina vuosina Sarilola jatkoi yleisurheilu-uraansa, mutta 100 metrin tuloksissa hän ei päässyt enää vuosien 1935 ja 1936 ennätykseensä 10,8. Hän saavutti vielä yhden SM-mitalin sijoittuessaan vuoden 1938 Kalevan kisoissa toiseksi.[1]
Pesäpalloilijana Sariolan ura oli pitempi kuin yleisurheilussa. Hän aloitti Keravan Urheilijoissa, pelasi kahdesti Viro-maaottelussa ja kahdeksan kertaa[4] Itä–Länsi-ottelussa 1930-luvulla. Sotien jälkeen hän jatkoi pesäpallouraansa vielä Tampereen Pyrinnössä ja keravalaisessa pesäpallon erikoisseurassa Koo-Pee:ssä.
Urheilun jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toivo Sariola toimi tivolinjohtajana. Hän oli Suomen Yksityisyrittäjäin Puolueen kansanedustajaehdokkaana vuoden 1975 eduskuntavaaleissa.
Hänellä oli myös vuonna 1939 saatu radioamatöörilupa tunnuksella OH2PF.
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 SM-hopea: 1937[5]
- 8 Itä–Länsi-ottelua: 1934–1940, 1947[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 299. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Toivo Sariola Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Diem, Carl: ”400 Metre Relay”, XIth Olympic Games, Berlin 1936 Official Report, s. 657–659. Berliini: Wilhelm Limpert, 1937 (sähköisenä 25.3.2008). Kirjan verkkoversio (viitattu 30.8.2021). (englanniksi)
- ↑ Mitä tekee legendaarinen viestikapula Keravalla? MTVUutiset.fi. 9.11.2010. Viitattu 30.8.2021.
- ↑ a b Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 23.7.2021.
- ↑ Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 18.9.2017. Viitattu 14.4.2018.