Toivo Sariola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toivo Sariola
Tivoli Sariolan johtaja Toivo Sariola kuvassa vaimonsa Ullan kanssa 1960-luvulla.
Tivoli Sariolan johtaja Toivo Sariola kuvassa vaimonsa Ullan kanssa 1960-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt26. kesäkuuta 1914
Terijoki
Kuollut3. huhtikuuta 1985 (70 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Uran tiedot
Lempinimi Tope
Pituus 179 cm
Laji pikajuoksu
Seura Keravan Urheilijat
Kilpauran kesto 1935–1939
Saavutukset
Ennätykset 60 m 7,1 (1933)
100 m 10,8 (1935)
200 m 22,9 (1938)
400 m 56,0 (1934)
110 m aidat 15,8 (1933)
pituus 744 (1933)
korkeus 185 (1938)[1]

Toivo Kalervo Sariola (26. kesäkuuta 1914 Terijoki3. huhtikuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen tivolinjohtaja, yleisurheilija ja pesäpalloilija.

Toivo Sariola kilpaili ensimmäisen kerran yleisurheilun SM-kisoissa vuonna 1934 korkeushypyssä ja 110 metrin aidoissa. Niissä hän sijoittui korkeudessa 6:ksi tuloksella 175 cm ja karsiutuen aitajuoksun alkuerässä. Seuraavana vuonna Sariola nousi Suomen kansalliseen kärkeen, kun hän otti 100 metrin SM-hopeaa ajalla 10,9 Palle Virtasen voittaessa. Samana vuonna hän oli mukana kahdessa maaottelussa, joista toisessa eli Suomi-Viro -maaottelussa hän juoksi henkilökohtaisen 100 metriä sijoittuen toiseksi ja toisessa pikaviestijoukkueen toisen osuuden kokoonpanossa Palle Virtanen – Toivo Sariola – Pentti RintalaAki Tammisto tehden uuden SE:n ajalla 42,1.[1]

Olympiavuosi alkoi Sariolan osalta Viro-maaottelulla, jossa hän juoksi niin 100 metriä kuin pikaviestin. Olympiakomitea ja SUL päättivät lähettää Berliiniin pikaviestijoukkueen Virtanen-Sariola-Ahjopalo-Tammisto. Olympiakarsinoissa Sariolalle henkilökohtainen 100 metriä oli epäonninen kompastuessaan loppukilpailun lähtövaiheessa sijoittuen näin 6:ksi. Hän oli aiemmin voittanut niin alku- kuin välierät ennätystään sivuten ja oli mukana myös pikaviestijoukkueessa, joka alitti aiemman Suomen ennätyksen ajalla 41,9 Japanin joukkueen kuitenkin voittaessa. Olympialaisissa Sariola karsiutui 100 metrin juoksun ja 4 × 100 metrin viestijuoksun alkuerissä. Suomalainen pikaviestijoukkue teki alkuerässään uuden SE:n ajalla 42,0.[2] Kultaa viestissä voittanut Jesse Owens ystävystyi Sariolan kanssa kisojen aikana ja antoi tälle kiitollisuuden eleenä Yhdysvaltain joukkueen viestikapulan.[3]

Seuraavina vuosina Sarilola jatkoi yleisurheilu-uraansa, mutta 100 metrin tuloksissa hän ei päässyt enää vuosien 1935 ja 1936 ennätykseensä 10,8. Hän saavutti vielä yhden SM-mitalin sijoittuessaan vuoden 1938 Kalevan kisoissa toiseksi.[1]

Pesäpalloilijana Sariolan ura oli pitempi kuin yleisurheilussa. Hän aloitti Keravan Urheilijoissa, pelasi kahdesti Viro-maaottelussa ja kahdeksan kertaa[4] Itä–Länsi-ottelussa 1930-luvulla. Sotien jälkeen hän jatkoi pesäpallouraansa vielä Tampereen Pyrinnössä ja keravalaisessa pesäpallon erikoisseurassa Koo-Pee:ssä.

Urheilun jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toivo Sariola toimi tivolinjohtajana. Hän oli Suomen Yksityisyrittäjäin Puolueen kansanedustajaehdokkaana vuoden 1975 eduskuntavaaleissa.

Hänellä oli myös vuonna 1939 saatu radioamatöörilupa tunnuksella OH2PF.

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 299. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  1. a b c Toivo Sariola Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. Diem, Carl: ”400 Metre Relay”, XIth Olympic Games, Berlin 1936 Official Report, s. 657–659. Berliini: Wilhelm Limpert, 1937 (sähköisenä 25.3.2008). Kirjan verkkoversio (viitattu 30.8.2021). (englanniksi)
  3. Mitä tekee legendaarinen viestikapula Keravalla? MTVUutiset.fi. 9.11.2010. Viitattu 30.8.2021.
  4. a b Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 23.7.2021.
  5. Pesäpallon SM-mitalistit Pesäpalloliitto. Arkistoitu 18.9.2017. Viitattu 14.4.2018.