Tomás de Torquemada

Tomás de Torquemada
Suurinkvisiittori Tomás de Torquemada.
Henkilötiedot
Syntynyt	1420 Torquemada, Valladolid, Kastilia
Kuollut	16. syyskuuta 1498 (77–78 vuotta) Ávila, Kastilia
Kansalaisuus	Espanja
Ammatti	dominikaanimunkki
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Tomás de Torquemada (lat. Thomas de Turrecremata, 1420 Torquemada, Valladolid, Kastilia – 16. syyskuuta 1498 Ávila, Kastilia) oli espanjalainen dominikaanimunkki ja Espanjan inkvisition ensimmäinen suurinkvisiittori kuningas Ferdinand Katolilaisen alaisuudessa. Nykyisin Torquemada on kiistelty hahmo Espanjan ja katolisen kirkon historiassa, ja hänen nimensä on liitetty julmuuteen ja fanatismiin uskon palveluksessa. Kronikoitsija Sebastián de Olmedo kirjoitti hänestä: ”kerettiläisten vasara, Espanjan valo, maansa pelastaja, kunnia veljeskunnalleen” (esp. ”el martillo de los herejes, la luz de España, el salvador de su país, el honor de su orden”).^lähde?

Elämä

Varhaiset vuodet

Tomás de Torquemada syntyi vuonna 1420 Torquemadassa Valladolidin maakunnassa Espanjan pohjoisosassa. Hänen kotikylänsä nimi oli peräisin latinan kielen sanoista turris cremata eli ”palanut torni”, niinpä hänet tunnetaan myös latinankielisellä nimellä Thomas de Turrecremata. Hänen aikalaisensa, espanjalainen kirjailija Hernando del Pulgar, on kertonut Torquemadan esi-isän Alvar Fernández de Torquemadan vaimon olleen converso eli katolilaiseksi kastettu espanjanjuutalainen.^lähde?

Torquemada varttui Valladolidissa, ryhtyi setänsä kardinaali Juan de Torquemadan tavoin dominikaanimunkiksi ja omistautui paavin ja katolisen kirkon palvelemiselle. Hän työskenteli vuodesta 1452 lähtien Segovian Pyhän ristin luostarissa. Torquemada nimitettiin vuonna 1460 luostarin prioriksi, mutta hän erosi virasta vapaaehtoisesti 22 vuotta myöhemmin 1460.^lähde?

Torquemada oli nuoren prinsessa Isabellan rippi-isä, mistä hän hyötyi suuresti myöhemmässä elämässään. Kun Isabella avioitui serkkunsa Ferdinand Katolilaisen kanssa vuonna 1469 ja hänet kruunattiin kuningattareksi 1474, Torquemada nousi uuden kuningasparin neuvonantajaksi. Kastilian ja Aragonian yhdistymisen jälkeen Torquemada hankki kuningattaren tuen tehtävässä valvoa katolisten oppien levittämistä uudessa valtakunnassa.^lähde?

Suurinkvisiittori

Paavi Sixtus IV nimitti vuonna 1482 Torquemadan jo 1478 perustetun Espanjan inkvisition neuvoston johtajaksi, ja seuraavana vuonna 1483 hän otti suurinkvisiittorin arvonimen. Torquemada ilmoittautui paavi Sixtus IV:n edustajaksi, ja inkvisition toiminta rajoittui aluksi heidän pyhään toimistoonsa Segoviassa. Kuningas Ferdinand kuitenkin laillisti hänen toimivaltansa Kastiliassa ja Leónissa, ja myöhemmin toimivalta laajentui myös Aragoniaan, Kataloniaan, Valenciaan ja Mallorcaan. Jokainen espanjalainen yli 12-vuotias tyttö ja 14-vuotias poika oli vastuussa inkvisitiolle, ja tuhansittain kerettiläisyydestä epäiltyjä kuulusteltiin järjestelmällisesti, kidutettiin ja poltettiin roviolla. Inkvisition uhreihin kuului harhaoppisuudesta syytettyjen ohella myös noituudesta, sodomiasta, polygamiasta, haureudesta, rienauksesta, koronkiskonnasta ja muista rikoksista tuomittuja. 1800-luvun alkupuolella historioitsija Juan Antonio Llorente kirjoitti, että Torquemada olisi ollut vastuussa yli 10 000 ihmisen polttamisesta roviolla. Nykyhistorioitsijoiden mukaan inkvisitio määräsi noin 2 000 ihmisen kuoleman autodafeessa. Torquemada oli pelätty hahmo 1400-luvun loppupuolen Espanjassa, ja tarinoiden mukaan hän liikkui ympärillään 50 ratsuväen ja 250 jalkaväen sotilasta.^lähde?

Inkvisiittori Pedro de Arbués murhattiin 1485 Zaragozassa, ja Torquemada keksi syyttää teosta kerettiläisiä ja salajuutalaisia. Inkvisitio tutki vuonna 1491 Torquemadan johdolla La Guardian pyhän lapsen tapausta, jossa juutalaisia syytettiin todennäköisesti valheellisesti siitä, että he olisivat murhanneet ja syöneet kristityn pikkulapsen. Torquemada oli vakuuttunut siitä, että juutalaiset ja muslimit olivat oman uskontonsa ja kulttuurinsa takia vakava uhka Espanjalle ja katoliselle seurakunnalle, joten hän julisti heidät katolisen kirkon vihollisiksi ja aloitti molempien väestöryhmien järjestelmälliset vainot. Hänen määräyksestään Talmudeja ja arabiankielisiä kirjoituksia poltettiin kirjarovioilla, ja kirjarovioilla paloi poroksi myös eräitä historiallisesti korvaamattomia tekstejä juutalaisten ja maurien historiasta Espanjassa ennen 1400-luvun alkua. Torquemada kuulusteli inkvisition pidättämiä juutalaisia ja salli heille mahdollisuuden kääntyä katolisuuteen vannomalla uskollisuudenvalan paaville. Ferdinand ja Isabella määräsivät 31. maaliskuuta 1492 Espanjan kaikki juutalaiset karkotettaviksi koko valtakunnasta, ja Torquemada oli yksi lakiesityksen tärkeimmistä kannattajista.^lähde?

Viimeiset vuodet

Kun Torquemadan maine levisi Euroopassa, paavi Sixtus IV katui Torquemadan nimitystä suurinkvisiittoriksi ja sanoi, että inkvisition epäoikeudenmukaisesti vangitsemat ja kiduttamat kerettiläisyydestä syytetyt olivat saapuneet Pyhän istuimen luokse ankaruutta pakoon ja vannomaan puhdasoppisuuttaan. Vuoden 1494 uusi paavi Aleksanteri VI nimitti Torquemadan assistenteiksi neljä inkvisiittoria, jotka olivat saaneet salaa paavilta määräykset hillitä suurinkvisiittoria tuomitsemasta kerettiläisiä.^lähde?

Torquemada kuoli 16. syyskuuta 1498 kuppaan, jota hän oli sairastanut useita vuosia.

Katso myös

• Espanjan inkvisitio

Aiheesta muualla

• Enciclopedia Católica: Torquemada, Tomás de. (espanjaksi)