Väinö Junus
Väinö Junus | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1905 nykyisen Leningradin alueen Hatsinan piirin Puutostin kunnan Pokkisen-Purskovan kylä |
Kuollut | 15. marraskuuta 1937 Leningrad |
Kansalaisuus | neuvostoliittolainen, inkeriläinen |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | kielitiede |
Väinö Junus (ven. Вейно Иванович Юнус, Veino Ivanovitš Junus; 1905 nykyisen Leningradin alueen Hatsinan piirin Puutostin kunnan Pokkisen-Purskovan kylä – 15. marraskuuta 1937 Leningrad) oli inkeriläissyntyinen kielentutkija, joka 1930-luvulla loi lyhytikäiseksi jääneen inkeroisen kirjakielen.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väinö Junus syntyi inkeriläiseen talonpoikaisperheeseen. Hän suoritti Hatsinan suomalaisen opettajateknikumin, työskenteli opettajana Neuvosto-Karjalassa ja Leningradin alueella, opiskeli Hertzenin pedagogisessa instituutissa ja valmistui Leningradin yliopistosta, jossa hän harjoitti jatko-opintoja Nikolai Marrin ja Dmitri Bubrihin johdolla. Myöhemmin Junus toimi Leningradin filologian, kirjallisuuden ja kielitieteen instituutin (LIFLI) dosenttina, Hertzen-instituutin opettajana[1] sekä Kielen ja ajattelun instituutin tutkijana[2].
Vuonna 1932 Junus laati Dubovin ja Lensun kanssa inkeroisen aapisen, seuraavina vuosina kaksi lukukirjaa ja vuonna 1936 inkeroisen kieliopin. Ensimmäiset kirjat perustuivat Soikkolan murteeseen, mutta vuoden 1936 kielioppiin oli otettu piirteitä myös Ala-Laukaan kielimuodosta. Oppikirjoissa on havaittavissa myös suomalaisuuksia.[3]
Kielitieteen ohella Junus harrasti kuvataidetta[1]. Hän kuvitti muun muassa Gennadi Fišin Kiimasjärven valtauksen ja Leningradissa suomeksi ilmestyneet Jaroslav Hašekin Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut.[4]
Junus pidätettiin Stalinin vainojen aikana syyskuussa 1937, tuomittiin kuolemaan syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta ja teloitettiin ampumalla[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Junus, Olavi: Jego zvali Vjaine. Inkeri (Pietarin ja Inkerinmaan kuulumisia), maaliskuu 2008, nro 1, s. 8. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 24.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Informatsija o repressijah finnov v SSSR inkeri.ru. Viitattu 24.2.2012. (venäjäksi)
- ↑ Saar, Eva: Isuri keele Soikkola murde verbi muutmissüsteem, s. 6–7. Tartu: Tartu ülikool, 2008. Teoksen verkkoversio (PDF). (viroksi)
- ↑ Fennica fennica.linneanet.fi. Viitattu 24.2.2012.[vanhentunut linkki]