Yövuoro (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yövuoro
Night Shift
Ohjaaja Ron Howard
Käsikirjoittaja Lowell Ganz
Tuottaja Brian Grazer
Säveltäjä Burt Bacharach
Kuvaaja James Crabe (käännä suomeksi)
Leikkaaja Mike Hill
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö The Ladd Company
Levittäjä Warner Bros.
Netflix
Ensi-ilta 1982
Kesto 108 minuuttia
103 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Yövuoro (Night Shift) on Ron Howardin ohjaama yhdysvaltalainen komediaelokuva vuodelta 1982. Sen pääosia näyttelevät Henry Winkler, Michael Keaton ja Shelley Long.

Poliisiaseman ruumishuoneella päivisin työskentelevä kiltti ja tasainen Chuck (Winkler) siirretään yövuoroon ja saa uuden työparin, levottoman ja rämäpäisen Billin (Keaton). Tämä yllyttää Chuckin mukaan sivutoimiseen paritustoimintaan.[1]

Henry Winkler sai miespääosastaan Golden Globe -ehdokkuuden[2].

Helsingin Sanomien Helena Ylänen näki Yövuorossa sympaattisia näyttelijäsuorituksia ja ajoittain mukavaa menoa, mutta kokonaisuus ei hänestä kasva erityisen suureksi tai linjakkaaksi komediaksi[3]. Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen pitää elokuvaa mustan huumorin pilkahduksista huolimatta liian kilttinä ja antaa sille kolme tähteä viidestä, joka vastaa sanallista arviota ”hyvä”[1].

Teemasävelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yövuoron romanttisena teemana soi Burt Bacharachin ja Carole Bayer Sagerin elokuvaa varten kirjoittama sävelmä ”That’s What Friends Are For” sekä instrumentaalisena että lopputekstien aikana Rod Stewartin laulamana. Tunnetumpi versio kappaleesta on Dionne Warwickin, Elton Johnin, Gladys Knightin ja Stevie Wonderin esittämä AIDS-hyväntekeväisyyssingle vuodelta 1985.

  1. a b Video-opas 95, s. 815. WSOY, 1994.
  2. Night Shift goldenglobes.com. Viitattu 3.1.2024.
  3. Ylänen, Helena: Ruumishuoneen yksityisyrittäjät. Helsingin Sanomat, 31.12.1991, s. 20. Näköislehti (maksullinen).