seutu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seutu (1)
- laajahko, tarkemmin määrittelemätön, maantieteellinen alue
- Kotkan sedulla merellä on hallitseva asema.
- Tavallisesti sudet viihtyvät asumattomalla seudulla.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈseu̯t̪u/
- tavutus: seu‧tu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seutu | seudut |
| genetiivi | seudun | seutujen |
| partitiivi | seutua | seutuja |
| akkusatiivi | seutu; seudun |
seudut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seudussa | seuduissa |
| elatiivi | seudusta | seuduista |
| illatiivi | seutuun | seutuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seudulla | seuduilla |
| ablatiivi | seudulta | seuduilta |
| allatiivi | seudulle | seuduille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seutuna | seutuina |
| translatiivi | seuduksi | seuduiksi |
| abessiivi | seudutta | seuduitta |
| instruktiivi | – | seuduin |
| komitatiivi | – | seutuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | seudu- | |
| vahva vartalo | seutu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: seudullinen
Yhdyssanat
[muokkaa]alppiseutu, asuinseutu, hartianseutu, järviseutu, kaupunkiseutu, kotiseutu, kulttuuriseutu, lähiseutu, maaseutu, maatalousseutu, napaseutu, pyhänseutu, pääkaupunkiseutu, rajaseutu, rannikkoseutu, ruotsalaisseutu, saloseutu, seutukaava, seutukunta, seutuliikenne, seutulippu, suomalaisseutu, synnyinseutu, syrjäseutu, teollisuusseutu, tunturiseutu, vuoristoseutu, yönseutu
Aiheesta muualla
[muokkaa]- seutu Kielitoimiston sanakirjassa