Siirry sisältöön

aseistus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

aseistus (39)

  1. jonkin tahon aseet kokonaisuutena
    Aseistuksena aluksessa oli 10 torpedoa sekä kaksi 45 millimerin puoliautomaattitykkiä.
    Hänellä oli ollut aseistuksenaan rakas kaveri vuosimallia 1962, RK62.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈɑsei̯st̪us/
  • tavutus: a‧seis‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi aseistus aseistukset
genetiivi aseistuksen aseistusten
aseistuksien
partitiivi aseistusta aseistuksia
akkusatiivi aseistus;
aseistuksen
aseistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi aseistuksessa aseistuksissa
elatiivi aseistuksesta aseistuksista
illatiivi aseistukseen aseistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi aseistuksella aseistuksilla
ablatiivi aseistukselta aseistuksilta
allatiivi aseistukselle aseistuksille
muut sijamuodot
essiivi aseistuksena aseistuksina
translatiivi aseistukseksi aseistuksiksi
abessiivi aseistuksetta aseistuksitta
instruktiivi aseistuksin
komitatiivi aseistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo aseistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
aseistus-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

ydinaseistus

Aiheesta muualla

[muokkaa]