Siirry sisältöön

eritys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

eritys (39)

  1. erittäminen
  2. erittämisen toteutus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈerit̪ys/
  • tavutus: e‧ri‧tys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eritys eritykset
genetiivi erityksen eritysten
erityksien
partitiivi eritystä erityksiä
akkusatiivi eritys;
erityksen
eritykset
sisäpaikallissijat
inessiivi erityksessä erityksissä
elatiivi erityksestä erityksistä
illatiivi eritykseen erityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi erityksellä erityksillä
ablatiivi eritykseltä erityksiltä
allatiivi eritykselle erityksille
muut sijamuodot
essiivi erityksenä erityksinä
translatiivi eritykseksi erityksiksi
abessiivi erityksettä erityksittä
instruktiivi erityksin
komitatiivi erityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eritykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
eritys-

Etymologia

[muokkaa]

verbi erittää + johdin -ys tai verbi erittyä + johdin -s

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hieneritys, hormonieritys, hormonineritys, kuonaneritys, limaneritys, maidoneritys, sisäeritys, syljeneritys, umpieritys, virtsaneritys

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • eritys Kielitoimiston sanakirjassa
  • eritys Tieteen termipankissa