Siirry sisältöön

kennel

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kennel (5)[1]

  1. kenneli, koiratarha

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈken.nel/
  • tavutus: ken‧nel

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kennel kennelit
genetiivi kennelin kennelien
(kennelein)
partitiivi kenneliä kennelejä
akkusatiivi kennel;
kennelin
kennelit
sisäpaikallissijat
inessiivi kennelissä kenneleissä
elatiivi kennelistä kenneleistä
illatiivi kenneliin kenneleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kennelillä kenneleillä
ablatiivi kenneliltä kenneleiltä
allatiivi kennelille kenneleille
muut sijamuodot
essiivi kennelinä kenneleinä
translatiivi kenneliksi kenneleiksi
abessiivi kennelittä kenneleittä
instruktiivi kennelein
komitatiivi kenneleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kenneli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kenneltoiminta, kenneltyö, kennelväki, kennelyskä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kennel Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kennel (monikko kennels)

  1. kennel, koiratarha
  2. koirankoppi (brittienglantia)

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kennel yl. (2) (yks. määr. kenneln [luo], mon. epämäär. kennlar [luo], mon. määr. kennlarna [luo])

  1. kennel, koiratarha

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5