Siirry sisältöön

lei

Wikisanakirjasta
Katso myös: Lei, leí

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lei (18)

  1. havaijilainen kaulassa pidettävä kukkaseppele
  2. leu, Romanian rahayksikkö

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈlei̯/
  • tavutus: lei

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lei leit
genetiivi lein leiden
leitten
partitiivi leitä leitä
akkusatiivi lei;
lein
leit
sisäpaikallissijat
inessiivi leissä leissä
elatiivi leistä leistä
illatiivi leihin leihin
ulkopaikallissijat
adessiivi leillä leillä
ablatiivi leiltä leiltä
allatiivi leille leille
muut sijamuodot
essiivi leinä leinä
translatiivi leiksi leiksi
abessiivi leittä leittä
instruktiivi lein
komitatiivi leine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo lei-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Anagrammit
[muokkaa]

eli, lie

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • lei Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lei

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta leu

Italia

[muokkaa]

Pronomini

[muokkaa]

lei f.

  1. (persoonapronomini) hän (naisesta, kohtelias)

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Norja

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

lei leit, leie

  1. ikävä, epämiellyttävä
    bli lei av noe, kyllästyä johonkin
  2. paha
    være lei sig, olla pahoillaan

Portugali

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

lei f. (monikko leis)

  1. laki