Siirry sisältöön

luoja

Wikisanakirjasta
Katso myös: Luoja

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

luoja (10)

  1. henkilö, joka saa aikaan ja tuottaa uutta ja omaperäistä

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈluo̯jɑ/
  • tavutus: luo‧ja

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi luoja luojat
genetiivi luojan luojien
(luojain)
partitiivi luojaa luojia
akkusatiivi luoja;
luojan
luojat
sisäpaikallissijat
inessiivi luojassa luojissa
elatiivi luojasta luojista
illatiivi luojaan luojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi luojalla luojilla
ablatiivi luojalta luojilta
allatiivi luojalle luojille
muut sijamuodot
essiivi luojana luojina
translatiivi luojaksi luojiksi
abessiivi luojatta luojitta
instruktiivi luojin
komitatiivi luojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo luoja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

muodinluoja

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • luoja Kielitoimiston sanakirjassa