mielistelevä
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]mielistelevä
- sellainen, joka mielistelee
Käännökset
[muokkaa]1. mielistelevä
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]mielistelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mielistellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mielistelevä | mielistelevät |
| genetiivi | mielistelevän | mielistelevien (mielisteleväin) |
| partitiivi | mielistelevää | mielisteleviä |
| akkusatiivi | mielistelevä; mielistelevän | mielistelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mielistelevässä | mielistelevissä |
| elatiivi | mielistelevästä | mielistelevistä |
| illatiivi | mielistelevään | mielisteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mielistelevällä | mielistelevillä |
| ablatiivi | mielistelevältä | mielisteleviltä |
| allatiivi | mielistelevälle | mielisteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mielistelevänä | mielistelevinä |
| translatiivi | mielisteleväksi | mielisteleviksi |
| abessiivi | mielistelevättä | mielistelevittä |
| instruktiivi | – | mielistelevin |
| komitatiivi | – | mielistelevine |