ulkovalta

Suomi

Substantiivi

ulkovalta

1. vieras valtio, ulkomaa

Ääntäminen

• IPA: /ˈulkoˌʋɑlt̪ɑ/
• tavutus: ul‧ko‧val‧ta

Etymologia

• yhdyssana sanoista ulko- ja valta

Käännökset

• Kts. ulkomaa

Aiheesta muualla

• ulkovalta Kielitoimiston sanakirjassa