väsymätön

Suomi

Adjektiivi

väsymätön (34-C) (komparatiivi väsymättömämpi, superlatiivi väsymättömin) (taivutus[luo])

1. sellainen, joka ei väsy; uupumaton
2. (kuvaannollisesti) sisukas, kestävä

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋæsyˌmæt̪øn/
• tavutus: vä‧sy‧mä‧tön

Aiheesta muualla

• väsymätön Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi

väsymätön

1. (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä väsyä