Edited Volumes by Jessi Orpana
Papers by Jessi Orpana
Sirakin kirja on kenties tunnetuin deuterokanoninen eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuul... more Sirakin kirja on kenties tunnetuin deuterokanoninen eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva teos. Sitä pidetään ensimmäisenä juutalaisena aikaamme asti säilyneenä tekstinä, joka on jonkun tietyn henkilön omissa nimissään kirjoittama. Sirakin kirja on kirjoitettu alun perin hepreaksi ja käännetty sittemmin kreikaksi ja ilmeisesti sen kautta syyriaksi ja latinaksi. Teos tunnetaan erikielisissä traditioissa neljällä nimellä: Jeesuksen, Sirakin pojanpojan, viisaus (Septuagintan ja syyrialaisen käännöksen mukaan), Ecclesiasticus (latinankielisen Vulgatan mukaan), Ben Siran kirja (hepreankielisessä rabbiinisessa kirjallisuudessa) ja Sirakin kirja. Nimitys Sirakin kirja juontaa juurensa kirjan loppupuolella esiintyvään mainintaan sen kirjoittajasta (Sir. 50:27, 30). 1 Tutkijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että Sirakin kirja on kirjoitettu noin vuonna 180 eaa. (Collins 1997, 23; Harrington 1999, 79; Marttila 2012, 4-5). Yleisesti ajatellaan, että Sirakin kirja olisi kirjoitettu aikansa merkittävimmässä juutalaisessa kaupungissa, Jerusalemissa. Oletus perustuu muun muassa kirjassa esiintyvään mainintaan (Sir. 51:23-30), että Ben Sira olisi perustanut oppilaitaan varten koulun Jerusalemiin. Osia Sirakin kirjasta on säilynyt hepreaksi Qumranin ja Masadan käsikirjoitusfragmenteissa sekä laajemmissa, keskiaikaisissa, Kairon geni-brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk provided by Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto
Tov ja White Crawford esittävät, että käsikirjoitukset 4Q364-367 muodostavat yhdessä 4Q158:n kans... more Tov ja White Crawford esittävät, että käsikirjoitukset 4Q364-367 muodostavat yhdessä 4Q158:n kanssa kokonaisuuden, jolle he antoivat nimeksi Reworked Pentateuch (RP). 2 4QRP koostuu siis viidestä Qumranin luolasta 4 löydetystä käsikirjoituksesta. Editorit liittivät kokonaisuuteen myös jo aiemmin julkaistun käsikirjoituksen 4Q158, koska he katsovat sen sisältävän samankaltaista eksegeettistä ainesta muiden kokoelman käsikirjoitusten kanssa. Kaikki viisi käsikirjoitusta sisältävät katkelmia Pentateukki-käsikirjoitusten mukaan etenevästä raamatullisesta tekstistä. Katkelmiin on paikoin lisätty yhden tai kahden rivin mittaisia eksegeettisiä huomioita. Lisäksi tekstikatkelmien järjestys eroaa muista raamatullisista lähteistä. Perusosiltaan 4Q364-367 sekä 4Q158 pohjautuvat esisamarialaiseen tekstityyppiin. Käsikirjoituksen 4Q158 liittämistä kokoelmaan on kritisoitu. Osa tutkijoista on valmiita hylkäämään kokonaan teorian tekstikokoelmasta ja käsittelemään jokaista käsikirjoitusta itsenäisenä kokonaisuutena. Esimerkiksi Michael Segalin mukaan säilyneen materiaalin pohjalta ei voida luoda selkeää yhteyttä käsikirjoituksen 4Q158 ja käsikirjoitusten 4Q364-367 välille. Segal ei kiistä yhdistäviä tekijöitä käsikirjoitusten välillä mutta on varovaisempi puhuttaessa kokonaisuudesta. Hän jakaa viisi käsikirjoitusta kolmeen ryhmään, joilla jokaisella on omat erityispiirteensä. Ensimmäisen ryhmän muodostavat käsikirjoitukset 4Q364 ja 4Q365, joiden perusrakenne seuraa raamatullista tekstiä. Niille ovat ominaislaatuisia erilaiset ja erimittaiset lisäykset sekä poistot, tekstin harmonisointi 3 sekä yritys luoda jatkuvuus raamatulliseen tekstiin. Toiseen ryhmään kuuluvat käsikirjoitukset 4Q366 ja 4Q367 ja kolmannen muodostaa käsikirjoitus 4Q158. Käsikirjoitukset 4Q158 1. Edition välillä on joitain pieniä eroja tässä käsiteltyjen fragmenttien osalta. Erot koskevat rekonstruktioita ja liittyvät heprean oikeinkirjoitukseen. Sisällöllisiä eroja editioiden välillä ei ole havaittavissa. 2. Ennen RP-nimen käyttöönottoa tekstikokoelmasta käytettiin alustavaa nimitystä P entateuch Paraphrase (Tov 1992, 43). 3. Harmonisoinnilla tarkoitetaan pyrkimystä tekstien yhdenmukaistamiseen ja tekstien keskinäisten ristiriitojen poistamiseen. Lisäksi harmonisoinnilla pyritään tekstin rikastuttamiseen erilaisten paralleelikohtien käytöllä.
In order to estimate the vertical and horizontal structural in the Yangsan fault core line (Naeng... more In order to estimate the vertical and horizontal structural in the Yangsan fault core line (Naengsuri area, Pohang), we carried out gravity field measurements and interpretation procedures such as Euler deconvolution method and curvature analysis in addition to the forward modelling technique (i.e. IGMAS+). We found a prominent gravity difference of more than 1.5 mGal across the fault core. This indicates a distinct density difference between the western and eastern crustal area across the Yangsan fault line. Comparing this gravity field interpretation with other existent geologic and geophysical survey data (e.g. LiDAR, trenching, electric resistivity measurements), It is concluded that (1) the prominent gravity difference is caused by the density difference of about 0.1 g/cm 3 between the Bulguksa Granite in the west and the Cretaceous Sandstone in the east side, (2) the fault core is elongated vertically into a depth of about 2,000 meters and extended horizontally 3,000 meters to the NNE direction from Naengsuri area. Our results present that the gravity field method is a very effective tool to estimate a three-dimensional image of the active fault core.
Biblische Notizen : aktuelle Beiträge zur Exegese der Bibel und ihrer Welt., 2021
The need for this thematic issue arose from the realization that the term "tradition" has become ... more The need for this thematic issue arose from the realization that the term "tradition" has become one of the key terms employed in biblical studies in recent years, yet what is meant by it is rarely explicitly discussed. There appears to be a true need in the field for a concept that allows scholarship to explore, for instance, the transmission and reception of literary works, themes, concepts, and literary figures in a way that would reflect their complex historical, cultural and social settings in an appropriate manner. There does not appear to be an overarching reason for this seemingly rising awareness of a need for a concept like tradition in the field of biblical studies. It is rather a result of many different fundamental advances made in recent decades of biblical scholarship. One of these advances is surely the plurality of scriptural and other literary works that has confronted scholars, especially after the full publication of the Dead Sea Scrolls. It has become abundantly clear that only a part of the literary evidence has survived and that transmission processes are much more complex than previously realized. Mapping and evaluating direct literary dependencies between all these works is not possible nor does this approach exhaustively reflect the diverse ways different authors and editors used and adapted their literary heritage to answer the fresh needs of various user communities. But this is not the only avenue of investigation that has led to the need for a more flexible concept, able to cover and reflect such complex phenomena. There has been an increasing need to find ways to place material evidence-like individual manuscripts or iconographic evidence-and the role of oral transmission and performances in their appropriate roles in this broader constellation of transmission, reception, use and practices reflected by the source material. This widening of perspectives likewise relates to the growing number of fruitful studies that have been conducted on scriptural and other early Jewish writings in relation to the diverse communities reflected in them as well as their constant interaction with the literary, social, and cultural customs and developments in wider cultural spheres, be they Near Eastern, Hellenistic, or Roman. Together with the realization that there was no "bible" in Second Temple Judaism, such studies have demonstrated the need to consider an ever-widening corpus of source material and to appropriately categorize their shared elements as well as their important differences. These preceding examples do not in any way represent all the recent developments in the scholarly discussion that have given rise to a more
Biblische Notizen : aktuelle Beiträge zur Exegese der Bibel und ihrer Welt., 2021
Biblical scholars working with manuscripts and texts have been faced with textual plurality for c... more Biblical scholars working with manuscripts and texts have been faced with textual plurality for centuries. This is as true for scholars working on the medieval manuscripts of the Masoretic text as it is for those dealing with the Greek translation (Septuagint) and its daughter versions, or the Dead Sea Scrolls, to name a few. 1 The textual history of some literary works is more complex than others, but for anyone working in the field of biblical studies, there is no escaping textual plurality and its complex practical and theoretical repercussions. This plurality has been tackled by producing various eclectic and diplomatic editions of the Hebrew Bible and its main translations with apparatuses containing a selection of the variants found in available manuscript witnesses. The Dead Sea Scrolls made this textual puzzle even harder and more intriguing at the same time. After these finds, it has become clear that a plurality of textual traditions was the norm in late Second Temple Period Judaism. 2 This plurality of traditions cannot be understood and explained simply by direct literary dependencies. This conclusion has led to the ever-growing usage of the term "tradition" in textual studies. Even though tradition is currently an essential part of our scholarly vocabulary and terminology, there are more users of the term than its definers: tradition is commonly used to signify something wider and more complex than what is preserved in individual manuscripts or in particular literary works, but what exactly do scholars mean by tradition, and do they perceive it in the same overall manner? What are we saying when we call something a tradition
Clothing and Nudity in the Hebrew Bible, 2019
This thesis investigates the transmission processes of earlier traditions in Judaism during the l... more This thesis investigates the transmission processes of earlier traditions in Judaism during the late Second Temple period (c. 250 BCE-70 CE). In previous research transmission has been seen rather one-sidedly as a series of literary dependencies that have been investigated almost exclusively as textual changes. The current study will contribute to this broad discussion from the point of view of the changes observable in the late Second Temple literature depicting in various ways the creation of humanity traditions. In practice the thesis maps out, how Jewish sages answered the most fundamental questions of human existence, such as why do humans live and die, and how can we live in harmony with nature, each other, and God. The focus of the study is on the different strategies of interpreting and transmitting the creation of humanity traditions. This dissertation is the first comprehensive study on changes in the traditions concerning the creation of humanity and their interpretation in late Second Temple Jewish literature, and what can they reveal about the mechanics of the transmission processes. Much has already been written by scholars, especially during the recent decade, concerning the general way texts were formed and the intentional and accidental changes happening in them during a literary transmission processes, as well as, on specific aspects of the individual source texts used in the thesis. But thus far there have been no studies that would have incorporated the full source material available from the Second Temple period with so many texts from different genres and text corpora, and investigated them from the perspective of a particular biblical tradition. It is demonstrated that the two creation accounts attested in Genesis form the background and stepping stone for all the later interpretive textual sources analyzed in this study. These two creation accounts are treated in numerous different ways in texts from the late Second Temple period when the form and status of Genesis had not yet been fully fixed. Some texts focus merely on the two creation accounts of Genesis and read them as one narrative. Many select and emphasize more elements from either the first or the second creation account whereas others seem to aim to incorporate all the available material from a wider range of traditions. Finally, there are also some compositions that pick a theme or an image from the Genesis creation accounts, supplement it with material from elsewhere and build their own interpretation on the basis of all of these. This research shows that in order to draw a comprehensive picture of the reception and transmission processes of the creation of humanity, the investigation cannot just function between the different text forms and with questions and terminology strictly linked to such a framework. Therefore, such an exploration should rather also incorporate the recognition of the importance of scribes and the various strategies they used, as well as, a consideration of the paradigm shifts on the societal level, that sometimes surfaced on the textual level and that forced scribes to reinterpret texts and traditions in novel ways.Väitöskirjassani tutkitaan perimätiedon välittämistä myöhäisen Toisen temppelin ajan juutalaisuudessa (n. 250 eaa-70 jaa), aikana jolloin Vanhan testamentin kirjat saivat nykyisen muotonsa. Aiemmassa tutkimuksessa perimätiedon välittäminen on nähty turhan yksipuolisesti sarjana kirjallisia riippuvuussuhteita, joita on tutkittu teksteissä esiintyvien muutosten avulla. Väitöstutkimuksessani otan osaa tähän laajempaan tieteelliseen keskusteluun tarkastelemalla, miten ihmisen luomista käsittelevät perinteet on myöhäisellä Toisen temppelin ajalla ymmärretty ja tulkittu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kartoitan kuinka tuon ajan juutalaiset oppineet vastasivat olemassaolomme perimmäisiin kysymyksiin, kuten miksi ihmiset elävät ja kuolevat, ja kuinka voimme elää sopusoinnussa luonnon, toistemme ja Jumalan kanssa. Työn keskiössä ovat siis erilaiset perimätiedon välitys- ja tulkintavat. Väitöskirjani on ensimmäinen aiheesta tehty kattava tutkimus. Yleisellä tasolla tekstien laatimista ja niihin ajan myötä kertyneitä tahallisia ja tahattomia muutoksia käsitteleviä tutkimuksia on tehty useita. Samoin väitöstutkimuksessani käytettyjä yksittäisiä lähteitä on tutkittu kohtuullisesti. Mutta ennen tätä, yksikään tutkimus ei ole hyödyntänyt kaikkea käytettävissä olevaa lähdemateriaalia tai soveltanut kirjojen sijasta teemaan sidottua lähestymistapaa. Tutkimukseni lähteet muodostavat kattavan kuvan ihmisten luomisesta kertovan perimätiedon välityksestä, sillä ne ovat peräisin monista eri tekstikokoelmasta ja edustavat kirjallisuuden eri lajeja. Tutkimuksessa osoitetaan, että Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa olevat kaksi luomiskertomusta muodostavat taustan ja lähtökohdan kaikille niiden jälkeen kirjoitetuille tulkinnoille ihmisen luomisesta. Näitä kahta hyvin erilaista ja keskenään ristiriitaista…
The idea for this special journal issue grew gradually from a need to bring together and present ... more The idea for this special journal issue grew gradually from a need to bring together and present some of the fruits of theoretical and methodological discussions the contributors have been part of in the Centre of Excellence Changes in Sacred Texts and Traditions (CSTT). This large research community, funded by the Academy of Finland and based in the Faculty of Theology at the University of Helsinki, has brought together in the past six years (2014-2019) some fifty scholars working in the field of biblical studies. The scholars of CSTT represent a wide variety of sub-fields in biblical studies. Their specific research areas include, for example, the study of Ancient Near Eastern sources, the Hebrew Bible, the Septuagint, the Dead Sea Scrolls, and the societies of the Ancient Near East and Second Temple Judaism reflected in these sources. This wide spectrum of research interests has
Scribal Practice, Text and Canon in the Dead Sea Scrolls, 2019
Freiburg im Breisgau Verlag Herder, 2021
Uploads
Edited Volumes by Jessi Orpana
Papers by Jessi Orpana