Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdessa peruskoulun monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käytyjä kes... more Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdessa peruskoulun monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käytyjä keskusteluja oppilaiden hyvinvoinnin edistämisestä hyödyntäen subjektitieteellisen (Holzkamp 2013) ja systeemisen psykologian (Järvilehto 2009) käsitteistöä ja menetelmällisiä periaatteita. Keskusteluihin osallistui 30 eri ammattiryhmien ja tahojen toimijaa. Analysoimme käytyjä keskusteluja jatkuvan vertailun menetelmällä ja perusteluanalyysilla tunnistaen erilaisia tulkintoja opiskeluhuoltotyön tavoitteista ja peilaten näitä opiskeluhuoltotyölle lainsäädännössä ja opetussuunnitelmassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin. Tunnistimme aineistosta kolmenlaisia olosuhteita, joista ammattilaiset keskustelevat: 1) olosuhteet, joiden muuttaminen on vaikeaa, 2) olosuhteet, joita koetaan voitavan muuttaa oman ammattiryhmän yhteisenä toimintana ja 3) olosuhteet, joiden muuttamiseksi kytkeydytään yhteiseen toimintaan yli ammattirajojen. Tulosten mukaan ammattilaisten puheesta tunnistetut osallisten t...
Peltola, M. & Suorsa, T. (2020). University studies in the adjacent tab: dimensions of students’ ... more Peltola, M. & Suorsa, T. (2020). University studies in the adjacent tab: dimensions of students’ agency and everyday life in the rural north of Finland. Education in the North, 27(2) pp. 92-105. Retrieved from: https://abdn.ac.uk/education/research/eitn/journal/614/
Suorsa, T. (2020). Energy, Experience, and Educational Psychology: Changing practices in and beyo... more Suorsa, T. (2020). Energy, Experience, and Educational Psychology: Changing practices in and beyond Fossil Capitalism. Nordia Geographical Publications, 48(6), 31-46. Retrieved from https://nordia.journal.fi/article/view/90708
Raetsaari, Kirsi – Suorsa, Teemu – Muukkonen, Hanni. 2020. OHJAUSTYÖN HAASTEENA LUKION KESKEYTTÄM... more Raetsaari, Kirsi – Suorsa, Teemu – Muukkonen, Hanni. 2020. OHJAUSTYÖN HAASTEENA LUKION KESKEYTTÄMINEN: AMMATTILAISTEN TULKINTOJA OLOSUHTEISTA JA TYÖNSÄ PERUSTEISTA. Kasvatus 51 (1), 38–50.
Artikkelissa tarkastellaan päivälukiolaisten ohjaustyöhön osallistuvien ammattilaisten kokemuksia työstään lukion keskeyttämistä harkitsevien nuorten kanssa. Aineisto on kerätty yhden kaupungin lukio- ja nuorisopalveluissa, joihin kuuluu kymmenen päivälukiota, yksi aikuislukio ja Ohjaamossa toimiva etsivä nuorisotyö. Ammattiryhmittäin toteutetuista ryhmäkeskusteluista (32 osallistujaa) tunnistettiin ohjaustyöhön liittyviä keskustelun teemoja, ohjaustyön kannalta olennaisia olosuhteita sekä ammattilaisten subjektiivisia toimintaperusteita. Aineistosta nousi esiin kolmenlaisia ohjaustyön olosuhteita, jotka ohjaustoiminnassa pysyvät ennallaan tai muuttuvat: pysyvät rakenteet, suhteellisen pysyvät neuvoteltavissa olevat käytänteet sekä muuttuvat neuvoteltavissa olevat käytänteet. Ammattilaiset perustelivat toimintaansa näissä olosuhteissa suhteessa seitsemään tavoitteeseen. Yleisellä tasolla (1) nuoria halutaan auttaa pääsemään elämässään eteenpäin. Kouluyhteisön tasolla (2) koulun halutaan olevan nuorille positiivinen paikka, (3) ohjaus nähdään yhteisenä työnä ja (4) sen toimintamallien toimivuutta pidetään tärkeänä. Ongelmien ilmetessä (5) nuoret halutaan saattaa ohjauksen pariin, ja henkilökohtaisessa ohjauksessa (6) saadaan yhteistyöstä voimaa ja (7) pyritään tarjoamaan oikeanlaista tukea. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden huoliin puuttuminen näyttäytyy ohjaustyön arjessa keskeisenä, ja sen tavoitteita ja käytänteitä on syytä kehittää.
Puheenvuoroja kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta, 2020
Suorsa, T. (2020). Ohjattu vertaisryhmätyöskentely käytäntöjen kehittämisen tukena. Teoksessa M. ... more Suorsa, T. (2020). Ohjattu vertaisryhmätyöskentely käytäntöjen kehittämisen tukena. Teoksessa M. Kielinen & R. Kess (toim.) Puheenvuoroja kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta. Oulu: Didascalica Universitatis Ouluensis (pp. 39-46). Retrieved from: http://urn.fi/urn:isbn:9789526226590
Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet , 2020
Suorsa, T., Kosola, M. & Raetsaari, K. (2020). Kaikille sopiva koulu? Kohti monialaista käytäntöj... more Suorsa, T., Kosola, M. & Raetsaari, K. (2020). Kaikille sopiva koulu? Kohti monialaista käytäntöjen kehittämistä. Teoksessa M. Takala, A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet (s. 219-236). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Suorsa, A., Suorsa, T. & Svento, R. (2019). Materiality and embodiment in collaborative knowledge... more Suorsa, A., Suorsa, T. & Svento, R. (2019). Materiality and embodiment in collaborative knowledge processes: knowledge creation for a virtual power plant. In Proceedings of the Tenth International Conference on Conceptions of Library and Information Science, Ljubljana, Slovenia, June 16-19, 2019. Information Research, 24(4), paper colis1930. Retrieved from http://InformationR.net/ir/24-4/colis/colis1930.html
Suorsa, T. (2019). Identifying and analysing personal participation in Finnish pupil welfare work... more Suorsa, T. (2019). Identifying and analysing personal participation in Finnish pupil welfare work. Annual review of critical psychology, 16, 1282-1298. Retrieved from https://thediscourseunit.files.wordpress.com/2019/12/1282.pdf
Suorsa, T. (2019). Learning and experience. Identifying and analysing a change in an organism-env... more Suorsa, T. (2019). Learning and experience. Identifying and analysing a change in an organism-environment system in counsellor training. In Murakami et al. (eds) The ethos of theorizing (pp. 202-211). Peer-Reviewed, Edited and Selected Proceedings of the Seventeenth Biennial Conference of the International Society for Theoretical Psychology Tokyo, Japan, August 2017. Concord, Ontario: Captus.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, millä tavoin avoin tila tukee toimijuutta, kehitystä ja oppimis... more Tässä artikkelissa tarkastellaan, millä tavoin avoin tila tukee toimijuutta, kehitystä ja oppimista saamelaisessa varhaiskasvatuksessa, ja miten tuota tilaa tuotetaan ja rajataan. Käytännössä tilaa, vapautta ja toimintamahdollisuuksia luodaan sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen keinoin että materiaalisen ympäristön avulla. Aikuinen antaa lapselle vapautta ja toimintatilaa sekä pienemmässä mittakaavassa, kuten keskustelussa tai leikissä, että laajemmin, koko arkielämän tasolla. Avoimen tilan tarkastelussa kyse on siitä, millaisia asioita kasvattajan tulee huomioida ohjatessaan lapsiryhmää ja yksittäistä lasta. Millä tavalla sosiaalinen ja materiaalinen avoin tila luo toimintamahdollisuuksia lapselle-ja myös aikuiselle? Artikkelissa kuvataan aluksi, mitä avoin tila ja sen rajat tarkoittavat. Sen jälkeen pohditaan erityisesti saamelaiseen varhaiskasvatukseen liittyvin esimerkein, mitä avoin tila voi olla käytännössä, ja millaisia merkityksiä tilan luomiseen ja rajaamiseen liittyy. Saamelaisen kasvatuksen kontekstit tarjoavat monia kiinnostavia näkökulmia tilan, vapauden ja toimintamahdollisuuksien tarkasteluun. Näistä voi kasvatus ja opetus inspiroitua laajemminkin. Luomalla avointa tilaa, luodaan siis toimintamahdollisuuksia. Samalla tilan rajat ovat edellytys kehityksen ja oppimisen etenemiselle ja toimijuuden kokemukselle.
G. Sullivan, J. Cresswell, B. Ellis, M. Morgan & E. Schraube (eds) Resistance and renewal in theoretical psychology. Concord, Ontario: Captus Press Inc., 2017
The paper introduces a novel way of bridging physiological, psychological and sociological resear... more The paper introduces a novel way of bridging physiological, psychological and sociological research. Systemic and subjectscientific conceptions of emotions and personality are discussed. Emotions are defined as indicators of the cooperative state of a community. Personality is seen as translocal and historical participation in maintaining and changing the societal conditions and meaning structures. An exemplary analysis of a counselling conversation is presented. The analysis concentrates on participants' observable behaviour, the reactions of their autonomic nervous system, and their subjective experiences in and about the counselling conversation.
Subject-scientific and solution-focused approaches share several critical concerns with regard to... more Subject-scientific and solution-focused approaches share several critical concerns with regard to mainstream psychological concepts and therapeutic practices. Also, the alternatives presented have certain obvious similarities, such as 1) respecting subjective experience and everyday practices, 2) accentuating cooperation and 3) articulating possibilities. The articulation of the societal mediatedness of human experience and action has not, however, been an important theme in solution-focused therapy (even though the political dimension of carrying out therapy in a different way has been discussed). Whereas it is justifiable to leave the societal mediation unarticulated in conversations with some clients, it is clear from a subject-scientific perspective that it is necessary for a therapist to seek to comprehend the societal both in her own action and experiences as well as in those of the client. In this article I describe a way of getting a subjectscientific hold of the societal in the everyday living of clients through typical solution-focused practices. I begin by outlining a subject-scientific approach to personality and psychological research. Subject-scientific research is articulated in a way that accentuates the concept of fabric of grounds as a central figure in the architecture of research into subjective experience (see . This articulation is then conjoinedas a guiding principle -with a description of solution-focused practice. Finally, I will indicate ways of utilizing the knowledge that is being created in solution-focused subject-scientific case study research.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdessa peruskoulun monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käytyjä kes... more Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdessa peruskoulun monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käytyjä keskusteluja oppilaiden hyvinvoinnin edistämisestä hyödyntäen subjektitieteellisen (Holzkamp 2013) ja systeemisen psykologian (Järvilehto 2009) käsitteistöä ja menetelmällisiä periaatteita. Keskusteluihin osallistui 30 eri ammattiryhmien ja tahojen toimijaa. Analysoimme käytyjä keskusteluja jatkuvan vertailun menetelmällä ja perusteluanalyysilla tunnistaen erilaisia tulkintoja opiskeluhuoltotyön tavoitteista ja peilaten näitä opiskeluhuoltotyölle lainsäädännössä ja opetussuunnitelmassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin. Tunnistimme aineistosta kolmenlaisia olosuhteita, joista ammattilaiset keskustelevat: 1) olosuhteet, joiden muuttaminen on vaikeaa, 2) olosuhteet, joita koetaan voitavan muuttaa oman ammattiryhmän yhteisenä toimintana ja 3) olosuhteet, joiden muuttamiseksi kytkeydytään yhteiseen toimintaan yli ammattirajojen. Tulosten mukaan ammattilaisten puheesta tunnistetut osallisten t...
Peltola, M. & Suorsa, T. (2020). University studies in the adjacent tab: dimensions of students’ ... more Peltola, M. & Suorsa, T. (2020). University studies in the adjacent tab: dimensions of students’ agency and everyday life in the rural north of Finland. Education in the North, 27(2) pp. 92-105. Retrieved from: https://abdn.ac.uk/education/research/eitn/journal/614/
Suorsa, T. (2020). Energy, Experience, and Educational Psychology: Changing practices in and beyo... more Suorsa, T. (2020). Energy, Experience, and Educational Psychology: Changing practices in and beyond Fossil Capitalism. Nordia Geographical Publications, 48(6), 31-46. Retrieved from https://nordia.journal.fi/article/view/90708
Raetsaari, Kirsi – Suorsa, Teemu – Muukkonen, Hanni. 2020. OHJAUSTYÖN HAASTEENA LUKION KESKEYTTÄM... more Raetsaari, Kirsi – Suorsa, Teemu – Muukkonen, Hanni. 2020. OHJAUSTYÖN HAASTEENA LUKION KESKEYTTÄMINEN: AMMATTILAISTEN TULKINTOJA OLOSUHTEISTA JA TYÖNSÄ PERUSTEISTA. Kasvatus 51 (1), 38–50.
Artikkelissa tarkastellaan päivälukiolaisten ohjaustyöhön osallistuvien ammattilaisten kokemuksia työstään lukion keskeyttämistä harkitsevien nuorten kanssa. Aineisto on kerätty yhden kaupungin lukio- ja nuorisopalveluissa, joihin kuuluu kymmenen päivälukiota, yksi aikuislukio ja Ohjaamossa toimiva etsivä nuorisotyö. Ammattiryhmittäin toteutetuista ryhmäkeskusteluista (32 osallistujaa) tunnistettiin ohjaustyöhön liittyviä keskustelun teemoja, ohjaustyön kannalta olennaisia olosuhteita sekä ammattilaisten subjektiivisia toimintaperusteita. Aineistosta nousi esiin kolmenlaisia ohjaustyön olosuhteita, jotka ohjaustoiminnassa pysyvät ennallaan tai muuttuvat: pysyvät rakenteet, suhteellisen pysyvät neuvoteltavissa olevat käytänteet sekä muuttuvat neuvoteltavissa olevat käytänteet. Ammattilaiset perustelivat toimintaansa näissä olosuhteissa suhteessa seitsemään tavoitteeseen. Yleisellä tasolla (1) nuoria halutaan auttaa pääsemään elämässään eteenpäin. Kouluyhteisön tasolla (2) koulun halutaan olevan nuorille positiivinen paikka, (3) ohjaus nähdään yhteisenä työnä ja (4) sen toimintamallien toimivuutta pidetään tärkeänä. Ongelmien ilmetessä (5) nuoret halutaan saattaa ohjauksen pariin, ja henkilökohtaisessa ohjauksessa (6) saadaan yhteistyöstä voimaa ja (7) pyritään tarjoamaan oikeanlaista tukea. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden huoliin puuttuminen näyttäytyy ohjaustyön arjessa keskeisenä, ja sen tavoitteita ja käytänteitä on syytä kehittää.
Puheenvuoroja kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta, 2020
Suorsa, T. (2020). Ohjattu vertaisryhmätyöskentely käytäntöjen kehittämisen tukena. Teoksessa M. ... more Suorsa, T. (2020). Ohjattu vertaisryhmätyöskentely käytäntöjen kehittämisen tukena. Teoksessa M. Kielinen & R. Kess (toim.) Puheenvuoroja kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta. Oulu: Didascalica Universitatis Ouluensis (pp. 39-46). Retrieved from: http://urn.fi/urn:isbn:9789526226590
Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet , 2020
Suorsa, T., Kosola, M. & Raetsaari, K. (2020). Kaikille sopiva koulu? Kohti monialaista käytäntöj... more Suorsa, T., Kosola, M. & Raetsaari, K. (2020). Kaikille sopiva koulu? Kohti monialaista käytäntöjen kehittämistä. Teoksessa M. Takala, A. Äikäs & S. Lakkala (toim.) Mahdoton inkluusio? Tunnista haasteet ja mahdollisuudet (s. 219-236). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Suorsa, A., Suorsa, T. & Svento, R. (2019). Materiality and embodiment in collaborative knowledge... more Suorsa, A., Suorsa, T. & Svento, R. (2019). Materiality and embodiment in collaborative knowledge processes: knowledge creation for a virtual power plant. In Proceedings of the Tenth International Conference on Conceptions of Library and Information Science, Ljubljana, Slovenia, June 16-19, 2019. Information Research, 24(4), paper colis1930. Retrieved from http://InformationR.net/ir/24-4/colis/colis1930.html
Suorsa, T. (2019). Identifying and analysing personal participation in Finnish pupil welfare work... more Suorsa, T. (2019). Identifying and analysing personal participation in Finnish pupil welfare work. Annual review of critical psychology, 16, 1282-1298. Retrieved from https://thediscourseunit.files.wordpress.com/2019/12/1282.pdf
Suorsa, T. (2019). Learning and experience. Identifying and analysing a change in an organism-env... more Suorsa, T. (2019). Learning and experience. Identifying and analysing a change in an organism-environment system in counsellor training. In Murakami et al. (eds) The ethos of theorizing (pp. 202-211). Peer-Reviewed, Edited and Selected Proceedings of the Seventeenth Biennial Conference of the International Society for Theoretical Psychology Tokyo, Japan, August 2017. Concord, Ontario: Captus.
Tässä artikkelissa tarkastellaan, millä tavoin avoin tila tukee toimijuutta, kehitystä ja oppimis... more Tässä artikkelissa tarkastellaan, millä tavoin avoin tila tukee toimijuutta, kehitystä ja oppimista saamelaisessa varhaiskasvatuksessa, ja miten tuota tilaa tuotetaan ja rajataan. Käytännössä tilaa, vapautta ja toimintamahdollisuuksia luodaan sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen keinoin että materiaalisen ympäristön avulla. Aikuinen antaa lapselle vapautta ja toimintatilaa sekä pienemmässä mittakaavassa, kuten keskustelussa tai leikissä, että laajemmin, koko arkielämän tasolla. Avoimen tilan tarkastelussa kyse on siitä, millaisia asioita kasvattajan tulee huomioida ohjatessaan lapsiryhmää ja yksittäistä lasta. Millä tavalla sosiaalinen ja materiaalinen avoin tila luo toimintamahdollisuuksia lapselle-ja myös aikuiselle? Artikkelissa kuvataan aluksi, mitä avoin tila ja sen rajat tarkoittavat. Sen jälkeen pohditaan erityisesti saamelaiseen varhaiskasvatukseen liittyvin esimerkein, mitä avoin tila voi olla käytännössä, ja millaisia merkityksiä tilan luomiseen ja rajaamiseen liittyy. Saamelaisen kasvatuksen kontekstit tarjoavat monia kiinnostavia näkökulmia tilan, vapauden ja toimintamahdollisuuksien tarkasteluun. Näistä voi kasvatus ja opetus inspiroitua laajemminkin. Luomalla avointa tilaa, luodaan siis toimintamahdollisuuksia. Samalla tilan rajat ovat edellytys kehityksen ja oppimisen etenemiselle ja toimijuuden kokemukselle.
G. Sullivan, J. Cresswell, B. Ellis, M. Morgan & E. Schraube (eds) Resistance and renewal in theoretical psychology. Concord, Ontario: Captus Press Inc., 2017
The paper introduces a novel way of bridging physiological, psychological and sociological resear... more The paper introduces a novel way of bridging physiological, psychological and sociological research. Systemic and subjectscientific conceptions of emotions and personality are discussed. Emotions are defined as indicators of the cooperative state of a community. Personality is seen as translocal and historical participation in maintaining and changing the societal conditions and meaning structures. An exemplary analysis of a counselling conversation is presented. The analysis concentrates on participants' observable behaviour, the reactions of their autonomic nervous system, and their subjective experiences in and about the counselling conversation.
Subject-scientific and solution-focused approaches share several critical concerns with regard to... more Subject-scientific and solution-focused approaches share several critical concerns with regard to mainstream psychological concepts and therapeutic practices. Also, the alternatives presented have certain obvious similarities, such as 1) respecting subjective experience and everyday practices, 2) accentuating cooperation and 3) articulating possibilities. The articulation of the societal mediatedness of human experience and action has not, however, been an important theme in solution-focused therapy (even though the political dimension of carrying out therapy in a different way has been discussed). Whereas it is justifiable to leave the societal mediation unarticulated in conversations with some clients, it is clear from a subject-scientific perspective that it is necessary for a therapist to seek to comprehend the societal both in her own action and experiences as well as in those of the client. In this article I describe a way of getting a subjectscientific hold of the societal in the everyday living of clients through typical solution-focused practices. I begin by outlining a subject-scientific approach to personality and psychological research. Subject-scientific research is articulated in a way that accentuates the concept of fabric of grounds as a central figure in the architecture of research into subjective experience (see . This articulation is then conjoinedas a guiding principle -with a description of solution-focused practice. Finally, I will indicate ways of utilizing the knowledge that is being created in solution-focused subject-scientific case study research.
Tutkimuksessa tulkitaan keskustelun ja myötäelämisen ilmiöitä fenomenologisesti. Tutkimuksen ensi... more Tutkimuksessa tulkitaan keskustelun ja myötäelämisen ilmiöitä fenomenologisesti. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kuvataan fenomenologisen liikkeen lähtökohtia ja fenomenologista metodia. Lähtökohdan metodin kuvaukselle tarjoavat Martin Heideggerin teokset Sein und Zeit sekä Die Grundprobleme der Phänomenologie.
Tutkimuksen toisessa osassa kuvataan Heideggerin käsitteellistysten kautta inhimillistä olemassaoloa ”kanssaolemisena” sekä ”kenenä tahansa” olemisena. Kuvauksessa artikuloidaan samalla tutkijan esikäsitys keskenäänolemisesta, joka on ratkaiseva esitettävälle keskustelun ilmiön tulkinnalle. Ratkaisevaa tälle tulkinnalle on myös keskustelu-sanan sananmukainen merkitys: ”tuon tuosta toteutuva keskus”. Keskustelun fenomenologisessa tulkinnassa ”keskustelun” arkimerkityksen rinnalle tuodaan kuvaus keskustelusta jatkuvasti toteutuvana keskuksena. Tässä kuvauksessa keskustelun osapuolet ominaisuuksineen ja suuntautumisineen hahmottuvat (myös) keskustelun ”tuotteina” – jonakin minä keskus toteutuu – eivät pelkästään vuoroin puhuvina, vuoroin kuuntelevina subjekteina.
Tutkimuksen kolmannessa osassa tulkitaan myötäelämisen ilmiötä tutkimuksen toisessa osassa hahmottuneesta hermeneuttisesta situaatiosta käsin. Esikäsityksenä myötäelämisestä kuvataan Veikko Tähkän hahmotelma ”empaattisista vasteista” teoksessa Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Tätä kuvausta tarkastellaan yhtäältä suhteessa heideggerilaiseen käsitykseen empatiasta sekä toisaalta suhteessa empatian suomenkielisen vastineen, myötäelämisen, sananmukaiseen merkitykseen: elämiseen jonkin myötä. Myötäeläminen tulkitaan elämiseksi ”tuon tuosta toteutuvan keskuksen” myötä. Tässä keskus tulkitaan yhteiseksi maailmaksi, joka todellistuu aina tietyn tunnelman vallitessa. Tutkimuksessa esitetään ”maailmassaolemisen” ja ”kanssaolemisen” tavan käyvän kokevalla subjektille tunnistettavaksi myötäelämisen omakohtaisessa kokemisessa. Edelleen tutkimuksessa ehdotetaan, että empaattinen ymmärtäminen Tähkän kuvaamassa mielessä voidaan hahmottaa tärkeänä, vaikkakin riittämättömänä, askeleena kohti kulloisenkin tilanteen asianmukaista ymmärtämistä ja uutta yhteistyön mahdollisuutta tässä tilanteessa.
Tutkimuksen viimeisessä luvussa tarkastellaan lyhyesti esitettyjen ”keskustelun” ja ”myötäelämisen” tulkintojen merkitystä kasvatuspsykologialle.
(In this study the phenomena of “conversation” and “empathy” are interpreted phenomenologically. The phenomenological method, as conceptualized by Martin Heidegger in Sein und Zeit and in Die Grundprobleme der Phänomenologie, is described in the first part of the study.
The second part of the study begins with a short introduction to Heidegger’s philosophical project which he characterized as “thinking of being”. Thereafter it is focused on the Heideggerian notions of “being-with” (Mitsein) and “anyone” (das Man). This focused reading of Heidegger also serves as an articulation of the author’s preconception that is essential for the following interpretation of the phenomenon of conversation. Essential for this interpretation is also the literal meaning of the Finnish word for “conversation” (keskustelu): “a center that is happening, or realizing itself, continually “. In the phenomenological interpretation of “conversation” (keskustelu) the common sense meaning for “conversation” is accompanied by a description of “conversation” as a center that is happening, or realizing itself, continually. In this description the persons participating a conversation appear also as “products” of this conversation, not merely as subjects taking turns talking to one another.
In the third part of the study the phenomenon of empathy is interpreted from the hermeneutic situation developed in the second part. Veikko Tähkä’s conception of “empathic responses” in Mind and its Treatment – A psychoanalytic approach is described as a preconception of empathy. This description is discussed on the one hand in relation to the Heideggerian notion of empathy, and on the other hand in relation to the literal meaning of the Finnish equivalent for “empathy” (myötäeläminen): “along-living”. This “along-living” is seen as living at the center that is continually happening, or realizing itself. The center is seen as the world that we collectively inhabit. It is argued that the “tuning” (Stimmung) of “being-in-the-world” and “being-with” becomes tangible to an experiencing subject in an authentic experience of “living-along”. Further, it is suggested that empathic understanding, as described by Tähkä, can be seen as an important but insufficient step towards a proper understanding of – and a new possibility for co-operation in – the situation the persons are living in.
In the last chapter of the study some implications of the presented interpretations of “conversation” and “empathy” for educational psychology are discussed.)
Kokemuksen tutkimus III – Teoria, käytäntö, tutkija -kirjassa tarkastellaan kokemuksen tutkimukse... more Kokemuksen tutkimus III – Teoria, käytäntö, tutkija -kirjassa tarkastellaan kokemuksen tutkimuksen teoreettisia lähtökohtia, tutkimuksen käytännön toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä sekä pyritään rikastamaan ja tarkentamaan kokemuksen tutkimuksesta käytyä keskustelua. Kirjan artikkelit jakautuvat teemojen ja käsittelytavan mukaisesti kolmeen osan: 1) Kokemus ihmistieteellisen tutkimuksen kohteena, 2) Kokemuksen ymmärtämisestä kohti parempia käytänteitä ja 3) Kokemuksen tutkimuksen tieteellisyydestä ja kokemuksen tutkijaksi kasvamisesta.
Osan I kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan kokemuksen tutkimusta ymmärtävän psykologian ja ymmärtävän sosiologian näkökulmista. Kolmannessa artikkelissa esitellään tieteenalojen rajat ylittämään pyrkivää subjektitieteellistä lähestymistapaa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa tarkastellaan kielellisyyttä kokemuksen tutkimuksessa.
Osassa II esitellään tutkimuksia, joissa tuotetaan tietoa kokemuksista käytänteiden kehittämisen tueksi. Artikkeleissa kuvataan tutkimuksia, joissa on hyödynnetty esimerkiksi fenomenologista ja narratiivista tutkimusotetta. Kuvatuissa tutkimuksissa on selvitetty psykiatrisessa hoidossa olleiden potilaiden kokemuksia, ammattilaisten ja opiskelijoiden kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollossa sekä asiakkaiden kokemuksia psykoanalyyttisesta hoidosta ja hoidon tuloksista. Osan II kahdessa viimeisessä artikkelissa paneudutaan vammautuneen kokemuksen tutkimukseen ja mahdollisuuksien horisontteihin tanssivien poikien ja miesten kokemuksissa.
Osassa III tarkastellaan tieteenpsykoanalyyttisesti kysymystä kokemuksen tutkimuksen tieteellisyydestä sekä pohditaan Juha Perttulan fenomenologisen ajattelun kehityspolkuja tarkastellen, mikä tekee kokemuksen tutkimuksesta fenomenologista.
(Research on Experiences II: Origins and Developments of Reconstructive Psychology)
Toinen "... more (Research on Experiences II: Origins and Developments of Reconstructive Psychology)
Toinen "Kokemuksen tutkimus" -seminaari "Kokemus psykologisena käsitteenä ja psykologian tutkimuskohteena" järjestettiin Oulun yliopistossa 11.9.2009. Seminaarin tavoitteena oli yhtäältä koota yhteen kokemuksen tutkijoita keskustelemaan ajankohtaisiin tutkimuksiinsa liittyvistä teoreettisista ja menetelmällisistä kysymyksistä. Toisaalta seminaarin tavoitteena oli tuoda kokemuksen tutkimusta koskevaan keskusteluun 1800-luvun filosofisesta psykologiasta teemoja, jotka ovat olleet tärkeitä ymmärtävän psykologian ja kokemuksen tutkimuksen kehittymiselle 1900-luvulla.
Toisen "Kokemuksen tutkimus" -seminaarin esitelmien pohjalta kirjoitettiin seitsemän artikkelia, jotka on vertaisarvioitu tätä julkaisua varten. Kokemuksen tutkimus II -teoksen aloitusartikkeli kuvaa ymmärtävän psykologian syntyhistoriaa ja taustatraditioita, ja auttaa samalla paikantamaan teoksen muissa artikkeleissa käsiteltyjä teemoja kokemuksen tutkimuksen kentälle. Seuraavissa artikkeleissa käsitellään Hegelin psykologiaa, Schleiermacherin psykologista ymmärtämistä sekä Diltheyn henkitieteellistä ymmärtämisen käsitettä. 1800-luvun saksalaisen filosofisen psykologian teemoista siirrytään kohti akateemisen psykologian
itseymmärrystä sekä tutkijan merkitystä tieteellisessä kokemuksen tutkimuksessa. Teos päättyy teoreettisiin ja metodologisiin tarkasteluihin kokemuksen ruumiillisuudesta ja sen kytkeytymisestä yhteiskunnallisesti tuotettuihin olosuhteisiin ja merkitysrakenteisiin.
"Kokemuksen tutkimus II" ei ole systemaattinen eikä tyhjentävä johdatus ymmärtävän psykologian syntyyn tai kokemuksen tutkimuksen kehittymiseen. Yhdessä "Kokemuksen tutkimus" -teoksen kanssa se kuitenkin täydentää kuvaa kokemuksen tutkimuksen lähtökohdista ja mahdollisuuksista. Näin "Kokemuksen tutkimus II" tarjoaa yhtäältä tukea tukea empiiriseen kokemusten tutkimiseen ja toisaalta jatkaa osaltaan keskustelua tutkimuksen (tieteen)teoreettisista ja metodologisista perusteista.
(Second "Research on Experiences" -seminar "Experience as a psychological concept and as an object of psychological research" took place at the University of Oulu at 11.9.2009. The goal of the seminar was to gather researchers together to discuss about theoretical and methodological questions in their topical research. The other goal of the seminar was to discuss themes of the 19th century german philosophical psychology that seem to be relevant for the development of reconstructive / hermeneutic psychology and more generally to the research of experiences in the 20th century.
Seven peer reviewed articles in the book "Research of Experiences II" develop the themes discussed in the seminar. First article describes origins and traditions of reconstructive / hermeneutic psychology and, thus, helps to locate the themes of other articles into the field of researching experiences. In the following articles authors deal with psychology of G.W.F. Hegel, psychological understanding of F. Schleiermacher, and the concept of understanding in the work of W. Dilthey. From the themes of 19th century philosophical psychology authors turn to the self-understanding of academic psychology and to the role of the researcher in scientific research of experiences. The book ends with theoretical and methodological treatises that examine the corporality and societality of experiences.
"Research on Experiences II" is not a systematic nor comprehensive introduction to the origins and traditions of reconstructive/ hermeneutic psychology. Together with the earlier book "Research of Experiences. Meaning, Interpretation, Understanding" it, however, enriches our conception of the starting points and possibilities of researching experiences. Thus "Research on Experiences II" provides support for empirical research of experiences and continues the discussion about theoretical and methodological grounds of this research.)
Sisällys
(Contents)
Timo Latomaa
Ymmärtävä psykologia. Syntyhistoria ja taustatraditiot
(Reconstructive / Hermeneutic Psychology. Origins and Traditions)
Kari Väyrynen
Hegelin psykologia ja sen myöhempi vaikutus
(Hegel's Psychology and it's After-maths)
Mari Mielityinen-Pachmann
Schleiermacherin psykologinen ymmärtäminen
(The Concept of Psychological Understanding in the Work of Friedrich Schleiermacher)
Minna Lumila
Wilhelm Diltheyn henkitieteellinen ymmärtämisen käsite
(Human-Scientific Concept of Understanding in the Work of Wilhelm Dilthey)
Juha Perttula
Tutkija – tieteellisyyden uhka vai mahdollisuus. Historiallinen näkökulma psykologiaan tieteenä
(Researcher – a Threat or a Possibility for the Scientific Endeavour. Historical Approach to the Psychology as a Science)
Satu Liimakka
Ruumis, kokemus, muutos. Ruumiinkokemus Merleau-Pontyn ja Bourdieun avulla tulkittuna
(Body, Experience, Change. Body Experience interpreted with Merleau-Ponty and Bourdieau)
Teemu Suorsa
Kokemuksen yksilöllisyys, yhteisyys ja yhteiskunnallisuus. Subjektitieteellisestä kokemustutkimuksesta
(Individual, Communal, and Societal in the Experience. On the Subject-Scientific Research on Experiences)
Suorsa, T. & Vadén, T. (2020) A conversation: Studying changing practices in and beyond fossil ca... more Suorsa, T. & Vadén, T. (2020) A conversation: Studying changing practices in and beyond fossil capitalism. The Psychology of Global Crises. Virtual conference 20.-30.5.2020. American University of Paris. 31.5.2021. Retrieved from https://youtu.be/G5qRASeNVFY
Career Guidance for Inclusive Society. Conference Proceedings from the 2019 Conference of the International Association for Educational and Vocational Guidance (IAEVG), 2020
Raetsaari, K. & Suorsa, T. 2020. Clearing the FOG - Studying personal participation in solution-f... more Raetsaari, K. & Suorsa, T. 2020. Clearing the FOG - Studying personal participation in solution-focused counselling. Career guidance for inclusive society. Conference proceedings from the 2019 conference of the International Association for Educational and Vocational Guidance (IAEVG), 393-397.
Based on the idea of subject-scientific research on a subject’s personal conduct of everyday life, we describe a subject-scientifically informed way of conducting solution-focused counselling conversations. We take a practical look at counselling conversations by utilising the methodological concept of ‘fabric of grounds’ (FOG) as a counsellor’s tool. The experiences are gained in conducting research interviews, by the means of solution-focused counselling and analysing the data according to the FOG method. We present a case example from these research interviews illustrating how the conversations were designed and analysed. We suggest, that it is possible to construct three different FOGs in counselling conversations: a ‘problem FOG’, an ‘alternative FOG’, and a ‘process FOG’ between the first two. The results show that in addition to helping students in counselling conversations to outline alternative solutions to their problems, with FOGs we can create knowledge (1) about different ways for students to participate in the (past, present and possible) scenes of their everyday living, and (2) about the conditions experienced by students in the context of counselling at school. Therefore, with the knowledge gained in everyday work, the counsellor can continue to develop counselling practices and conditions. Also, we suggest that FOG works as a tool for students offering them a way to consider and create solutions in future problematic situations.
In recent years there has been a growing demand for professional development opportunities for k-... more In recent years there has been a growing demand for professional development opportunities for k-12 teachers in the United States, as well as other countries throughout the world. Educational leaders and administrators are looking for models of professional development that can accommodate large-scale, system-level implementation and result in improved teaching and increases in learning for all students. To address this demand, the educational research community is developing and studying new models for professional development programs. Video records of classroom practice are becoming increasingly popular in these efforts. As a professional development tool, video clips from classrooms can be selected to address specific teacher learning goals. They can be viewed repeatedly and from multiple perspectives, enabling teachers to closely examine teaching and learning, and to discuss ideas for improvement. As a research tool, video records of professional development workshops and classroom lessons can be used as data sources to investigate a variety of research questions using multiple analytic techniques. In this presentation, Professor Borko will address the power of video as a tool for professional development and research on teacher learning. Using her research on a professional development program to foster science discourse in elementary classrooms as an example, she will consider how the use of video addresses what we know about features of effective professional development programs. She will also suggest ways in which advances in digital media are expanding the possibilities for video-based professional development and research.
Toimituskunta: VERKKO-hanke: Sirpa Kaistola-Tuikka, Sirpa Kemppainen, Anne Savelius, Elina Tuovin... more Toimituskunta: VERKKO-hanke: Sirpa Kaistola-Tuikka, Sirpa Kemppainen, Anne Savelius, Elina Tuovinen
Oulun yliopisto: Hannu Soini, Matleena Mäenpää, Teemu Suorsa, Antti Rantanen
Opetus- ja kasvatushenkilöstö tarvitsee vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja monissa erilaisissa tilanteissa. Konsultatiivista työotetta voidaan hyödyntää vuorovaikutuksen tehostamisessa sekä oppimisen tuen suunnittelussa ja järjestämisessä koulujen arjessa.
Menetelmään perehdyttävien opasvideon ja -lehtisen tavoitteina on antaa välineitä vuorovaikutustaitojen sekä ohjauksellisten toimintamallien kehittämiseen opetus- ja kasvatustyössä.
Theoretical starting points of the project are in systemic psychology and subject-scientific psyc... more Theoretical starting points of the project are in systemic psychology and subject-scientific psychology . We see both approaches and the developing dialogue between them as a valuable means in developing sosiocultural educational psychology (see . In this poster we 1) give preliminary systemic definitions for participation, play and independence, and 2) introduce a research project taking place in the context of early childhood education at University of Oulu.
Uploads
Papers by Teemu Suorsa
Artikkelissa tarkastellaan päivälukiolaisten ohjaustyöhön osallistuvien ammattilaisten kokemuksia työstään lukion keskeyttämistä harkitsevien nuorten kanssa. Aineisto on kerätty yhden kaupungin lukio- ja nuorisopalveluissa, joihin kuuluu kymmenen päivälukiota, yksi aikuislukio ja Ohjaamossa toimiva etsivä nuorisotyö. Ammattiryhmittäin toteutetuista ryhmäkeskusteluista (32 osallistujaa) tunnistettiin ohjaustyöhön liittyviä keskustelun teemoja, ohjaustyön kannalta olennaisia olosuhteita sekä ammattilaisten subjektiivisia toimintaperusteita. Aineistosta nousi esiin kolmenlaisia ohjaustyön olosuhteita, jotka ohjaustoiminnassa pysyvät ennallaan tai muuttuvat: pysyvät
rakenteet, suhteellisen pysyvät neuvoteltavissa olevat käytänteet sekä muuttuvat neuvoteltavissa olevat käytänteet. Ammattilaiset perustelivat toimintaansa näissä olosuhteissa suhteessa seitsemään tavoitteeseen. Yleisellä tasolla (1) nuoria halutaan auttaa pääsemään elämässään eteenpäin. Kouluyhteisön tasolla (2) koulun halutaan olevan nuorille positiivinen paikka, (3) ohjaus nähdään yhteisenä työnä ja (4) sen toimintamallien toimivuutta pidetään tärkeänä. Ongelmien ilmetessä (5) nuoret halutaan saattaa ohjauksen pariin, ja henkilökohtaisessa ohjauksessa (6) saadaan yhteistyöstä voimaa ja (7) pyritään tarjoamaan oikeanlaista tukea. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden huoliin puuttuminen näyttäytyy ohjaustyön arjessa keskeisenä, ja sen tavoitteita ja käytänteitä on syytä kehittää.
Artikkelissa tarkastellaan päivälukiolaisten ohjaustyöhön osallistuvien ammattilaisten kokemuksia työstään lukion keskeyttämistä harkitsevien nuorten kanssa. Aineisto on kerätty yhden kaupungin lukio- ja nuorisopalveluissa, joihin kuuluu kymmenen päivälukiota, yksi aikuislukio ja Ohjaamossa toimiva etsivä nuorisotyö. Ammattiryhmittäin toteutetuista ryhmäkeskusteluista (32 osallistujaa) tunnistettiin ohjaustyöhön liittyviä keskustelun teemoja, ohjaustyön kannalta olennaisia olosuhteita sekä ammattilaisten subjektiivisia toimintaperusteita. Aineistosta nousi esiin kolmenlaisia ohjaustyön olosuhteita, jotka ohjaustoiminnassa pysyvät ennallaan tai muuttuvat: pysyvät
rakenteet, suhteellisen pysyvät neuvoteltavissa olevat käytänteet sekä muuttuvat neuvoteltavissa olevat käytänteet. Ammattilaiset perustelivat toimintaansa näissä olosuhteissa suhteessa seitsemään tavoitteeseen. Yleisellä tasolla (1) nuoria halutaan auttaa pääsemään elämässään eteenpäin. Kouluyhteisön tasolla (2) koulun halutaan olevan nuorille positiivinen paikka, (3) ohjaus nähdään yhteisenä työnä ja (4) sen toimintamallien toimivuutta pidetään tärkeänä. Ongelmien ilmetessä (5) nuoret halutaan saattaa ohjauksen pariin, ja henkilökohtaisessa ohjauksessa (6) saadaan yhteistyöstä voimaa ja (7) pyritään tarjoamaan oikeanlaista tukea. Tutkimuksen perusteella opiskelijoiden huoliin puuttuminen näyttäytyy ohjaustyön arjessa keskeisenä, ja sen tavoitteita ja käytänteitä on syytä kehittää.
Tutkimuksen toisessa osassa kuvataan Heideggerin käsitteellistysten kautta inhimillistä olemassaoloa ”kanssaolemisena” sekä ”kenenä tahansa” olemisena. Kuvauksessa artikuloidaan samalla tutkijan esikäsitys keskenäänolemisesta, joka on ratkaiseva esitettävälle keskustelun ilmiön tulkinnalle. Ratkaisevaa tälle tulkinnalle on myös keskustelu-sanan sananmukainen merkitys: ”tuon tuosta toteutuva keskus”. Keskustelun fenomenologisessa tulkinnassa ”keskustelun” arkimerkityksen rinnalle tuodaan kuvaus keskustelusta jatkuvasti toteutuvana keskuksena. Tässä kuvauksessa keskustelun osapuolet ominaisuuksineen ja suuntautumisineen hahmottuvat (myös) keskustelun ”tuotteina” – jonakin minä keskus toteutuu – eivät pelkästään vuoroin puhuvina, vuoroin kuuntelevina subjekteina.
Tutkimuksen kolmannessa osassa tulkitaan myötäelämisen ilmiötä tutkimuksen toisessa osassa hahmottuneesta hermeneuttisesta situaatiosta käsin. Esikäsityksenä myötäelämisestä kuvataan Veikko Tähkän hahmotelma ”empaattisista vasteista” teoksessa Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Tätä kuvausta tarkastellaan yhtäältä suhteessa heideggerilaiseen käsitykseen empatiasta sekä toisaalta suhteessa empatian suomenkielisen vastineen, myötäelämisen, sananmukaiseen merkitykseen: elämiseen jonkin myötä. Myötäeläminen tulkitaan elämiseksi ”tuon tuosta toteutuvan keskuksen” myötä. Tässä keskus tulkitaan yhteiseksi maailmaksi, joka todellistuu aina tietyn tunnelman vallitessa. Tutkimuksessa esitetään ”maailmassaolemisen” ja ”kanssaolemisen” tavan käyvän kokevalla subjektille tunnistettavaksi myötäelämisen omakohtaisessa kokemisessa. Edelleen tutkimuksessa ehdotetaan, että empaattinen ymmärtäminen Tähkän kuvaamassa mielessä voidaan hahmottaa tärkeänä, vaikkakin riittämättömänä, askeleena kohti kulloisenkin tilanteen asianmukaista ymmärtämistä ja uutta yhteistyön mahdollisuutta tässä tilanteessa.
Tutkimuksen viimeisessä luvussa tarkastellaan lyhyesti esitettyjen ”keskustelun” ja ”myötäelämisen” tulkintojen merkitystä kasvatuspsykologialle.
(In this study the phenomena of “conversation” and “empathy” are interpreted phenomenologically. The phenomenological method, as conceptualized by Martin Heidegger in Sein und Zeit and in Die Grundprobleme der Phänomenologie, is described in the first part of the study.
The second part of the study begins with a short introduction to Heidegger’s philosophical project which he characterized as “thinking of being”. Thereafter it is focused on the Heideggerian notions of “being-with” (Mitsein) and “anyone” (das Man). This focused reading of Heidegger also serves as an articulation of the author’s preconception that is essential for the following interpretation of the phenomenon of conversation. Essential for this interpretation is also the literal meaning of the Finnish word for “conversation” (keskustelu): “a center that is happening, or realizing itself, continually “. In the phenomenological interpretation of “conversation” (keskustelu) the common sense meaning for “conversation” is accompanied by a description of “conversation” as a center that is happening, or realizing itself, continually. In this description the persons participating a conversation appear also as “products” of this conversation, not merely as subjects taking turns talking to one another.
In the third part of the study the phenomenon of empathy is interpreted from the hermeneutic situation developed in the second part. Veikko Tähkä’s conception of “empathic responses” in Mind and its Treatment – A psychoanalytic approach is described as a preconception of empathy. This description is discussed on the one hand in relation to the Heideggerian notion of empathy, and on the other hand in relation to the literal meaning of the Finnish equivalent for “empathy” (myötäeläminen): “along-living”. This “along-living” is seen as living at the center that is continually happening, or realizing itself. The center is seen as the world that we collectively inhabit. It is argued that the “tuning” (Stimmung) of “being-in-the-world” and “being-with” becomes tangible to an experiencing subject in an authentic experience of “living-along”. Further, it is suggested that empathic understanding, as described by Tähkä, can be seen as an important but insufficient step towards a proper understanding of – and a new possibility for co-operation in – the situation the persons are living in.
In the last chapter of the study some implications of the presented interpretations of “conversation” and “empathy” for educational psychology are discussed.)
Osan I kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan kokemuksen tutkimusta ymmärtävän psykologian ja ymmärtävän sosiologian näkökulmista. Kolmannessa artikkelissa esitellään tieteenalojen rajat ylittämään pyrkivää subjektitieteellistä lähestymistapaa. Ensimmäisen osan viimeisessä artikkelissa tarkastellaan kielellisyyttä kokemuksen tutkimuksessa.
Osassa II esitellään tutkimuksia, joissa tuotetaan tietoa kokemuksista käytänteiden kehittämisen tueksi. Artikkeleissa kuvataan tutkimuksia, joissa on hyödynnetty esimerkiksi fenomenologista ja narratiivista tutkimusotetta. Kuvatuissa tutkimuksissa on selvitetty psykiatrisessa hoidossa olleiden potilaiden kokemuksia, ammattilaisten ja opiskelijoiden kertomuksia psyykkisestä väkivallasta terveydenhuollossa sekä asiakkaiden kokemuksia psykoanalyyttisesta hoidosta ja hoidon tuloksista. Osan II kahdessa viimeisessä artikkelissa paneudutaan vammautuneen kokemuksen tutkimukseen ja mahdollisuuksien horisontteihin tanssivien poikien ja miesten kokemuksissa.
Osassa III tarkastellaan tieteenpsykoanalyyttisesti kysymystä kokemuksen tutkimuksen tieteellisyydestä sekä pohditaan Juha Perttulan fenomenologisen ajattelun kehityspolkuja tarkastellen, mikä tekee kokemuksen tutkimuksesta fenomenologista.
Toinen "Kokemuksen tutkimus" -seminaari "Kokemus psykologisena käsitteenä ja psykologian tutkimuskohteena" järjestettiin Oulun yliopistossa 11.9.2009. Seminaarin tavoitteena oli yhtäältä koota yhteen kokemuksen tutkijoita keskustelemaan ajankohtaisiin tutkimuksiinsa liittyvistä teoreettisista ja menetelmällisistä kysymyksistä. Toisaalta seminaarin tavoitteena oli tuoda kokemuksen tutkimusta koskevaan keskusteluun 1800-luvun filosofisesta psykologiasta teemoja, jotka ovat olleet tärkeitä ymmärtävän psykologian ja kokemuksen tutkimuksen kehittymiselle 1900-luvulla.
Toisen "Kokemuksen tutkimus" -seminaarin esitelmien pohjalta kirjoitettiin seitsemän artikkelia, jotka on vertaisarvioitu tätä julkaisua varten. Kokemuksen tutkimus II -teoksen aloitusartikkeli kuvaa ymmärtävän psykologian syntyhistoriaa ja taustatraditioita, ja auttaa samalla paikantamaan teoksen muissa artikkeleissa käsiteltyjä teemoja kokemuksen tutkimuksen kentälle. Seuraavissa artikkeleissa käsitellään Hegelin psykologiaa, Schleiermacherin psykologista ymmärtämistä sekä Diltheyn henkitieteellistä ymmärtämisen käsitettä. 1800-luvun saksalaisen filosofisen psykologian teemoista siirrytään kohti akateemisen psykologian
itseymmärrystä sekä tutkijan merkitystä tieteellisessä kokemuksen tutkimuksessa. Teos päättyy teoreettisiin ja metodologisiin tarkasteluihin kokemuksen ruumiillisuudesta ja sen kytkeytymisestä yhteiskunnallisesti tuotettuihin olosuhteisiin ja merkitysrakenteisiin.
"Kokemuksen tutkimus II" ei ole systemaattinen eikä tyhjentävä johdatus ymmärtävän psykologian syntyyn tai kokemuksen tutkimuksen kehittymiseen. Yhdessä "Kokemuksen tutkimus" -teoksen kanssa se kuitenkin täydentää kuvaa kokemuksen tutkimuksen lähtökohdista ja mahdollisuuksista. Näin "Kokemuksen tutkimus II" tarjoaa yhtäältä tukea tukea empiiriseen kokemusten tutkimiseen ja toisaalta jatkaa osaltaan keskustelua tutkimuksen (tieteen)teoreettisista ja metodologisista perusteista.
(Second "Research on Experiences" -seminar "Experience as a psychological concept and as an object of psychological research" took place at the University of Oulu at 11.9.2009. The goal of the seminar was to gather researchers together to discuss about theoretical and methodological questions in their topical research. The other goal of the seminar was to discuss themes of the 19th century german philosophical psychology that seem to be relevant for the development of reconstructive / hermeneutic psychology and more generally to the research of experiences in the 20th century.
Seven peer reviewed articles in the book "Research of Experiences II" develop the themes discussed in the seminar. First article describes origins and traditions of reconstructive / hermeneutic psychology and, thus, helps to locate the themes of other articles into the field of researching experiences. In the following articles authors deal with psychology of G.W.F. Hegel, psychological understanding of F. Schleiermacher, and the concept of understanding in the work of W. Dilthey. From the themes of 19th century philosophical psychology authors turn to the self-understanding of academic psychology and to the role of the researcher in scientific research of experiences. The book ends with theoretical and methodological treatises that examine the corporality and societality of experiences.
"Research on Experiences II" is not a systematic nor comprehensive introduction to the origins and traditions of reconstructive/ hermeneutic psychology. Together with the earlier book "Research of Experiences. Meaning, Interpretation, Understanding" it, however, enriches our conception of the starting points and possibilities of researching experiences. Thus "Research on Experiences II" provides support for empirical research of experiences and continues the discussion about theoretical and methodological grounds of this research.)
Sisällys
(Contents)
Timo Latomaa
Ymmärtävä psykologia. Syntyhistoria ja taustatraditiot
(Reconstructive / Hermeneutic Psychology. Origins and Traditions)
Kari Väyrynen
Hegelin psykologia ja sen myöhempi vaikutus
(Hegel's Psychology and it's After-maths)
Mari Mielityinen-Pachmann
Schleiermacherin psykologinen ymmärtäminen
(The Concept of Psychological Understanding in the Work of Friedrich Schleiermacher)
Minna Lumila
Wilhelm Diltheyn henkitieteellinen ymmärtämisen käsite
(Human-Scientific Concept of Understanding in the Work of Wilhelm Dilthey)
Juha Perttula
Tutkija – tieteellisyyden uhka vai mahdollisuus. Historiallinen näkökulma psykologiaan tieteenä
(Researcher – a Threat or a Possibility for the Scientific Endeavour. Historical Approach to the Psychology as a Science)
Satu Liimakka
Ruumis, kokemus, muutos. Ruumiinkokemus Merleau-Pontyn ja Bourdieun avulla tulkittuna
(Body, Experience, Change. Body Experience interpreted with Merleau-Ponty and Bourdieau)
Teemu Suorsa
Kokemuksen yksilöllisyys, yhteisyys ja yhteiskunnallisuus. Subjektitieteellisestä kokemustutkimuksesta
(Individual, Communal, and Societal in the Experience. On the Subject-Scientific Research on Experiences)
Based on the idea of subject-scientific research on a subject’s personal conduct of everyday life, we describe a subject-scientifically informed way of conducting solution-focused counselling conversations. We take a practical look at counselling conversations by utilising the methodological concept of ‘fabric of grounds’ (FOG) as a counsellor’s tool. The experiences are gained in conducting research interviews, by the means of solution-focused counselling and analysing the data according to the FOG method. We present a case example from these research interviews illustrating how the conversations were designed and analysed. We suggest, that it is possible to construct three different FOGs in counselling conversations: a ‘problem FOG’, an ‘alternative FOG’, and a ‘process FOG’ between the first two. The results show that in addition to helping students in counselling conversations to outline alternative solutions to their problems, with FOGs we can create knowledge (1) about different ways for students to participate in the (past, present and possible) scenes of their everyday living, and (2) about the conditions experienced by students in the context of counselling at school. Therefore, with the knowledge gained in everyday work, the counsellor can continue to develop counselling practices and conditions. Also, we suggest that FOG works as a tool for students offering them a way to consider and create solutions in future problematic situations.
Oulun yliopisto: Hannu Soini, Matleena Mäenpää, Teemu Suorsa, Antti Rantanen
Opetus- ja kasvatushenkilöstö tarvitsee vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja monissa erilaisissa tilanteissa. Konsultatiivista työotetta voidaan hyödyntää vuorovaikutuksen tehostamisessa sekä oppimisen tuen suunnittelussa ja järjestämisessä koulujen arjessa.
Menetelmään perehdyttävien opasvideon ja -lehtisen tavoitteina on antaa välineitä vuorovaikutustaitojen sekä ohjauksellisten toimintamallien kehittämiseen opetus- ja kasvatustyössä.