Vorrâruotâs
Vorrâruotâs Potentilla erecta |
|
---|---|
Tile | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[2] |
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
Kodde | Šadoh Plantae |
Tävgi | Pocceešadoh Tracheophyta |
Vyelitävgi | Kukkee šadoh Angiospermae |
Luokka | Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida |
Lahko | Rosales |
Hiäimu | Ruusušadoh Rosaceae |
Vyelihiäimu | Rosoideae |
Suuhâ | Potentilla |
Šlaajâ | erecta |
Vorrâruotâs (Potentilla erecta) lii puáris talhâsšaddo, mii kávnoo lahtâ meecijn, jeggiroobdâin, niijtoin, riddoin já jeegijn, main láá raavâdamnâseh. Vorrâruotâs nommâ kovvee tom, ete ruottâsijn kolgá voorâ ivnásâš kolgos, ko taid čuáppá.[3]
Vorrâruotâs suomâkielân já eres sämikieláid
[mute | mute käldee]- suomâkielân: rätvänä
- orjâlâškielân: varraruohtas
- nuorttâlâškielân: nelljlõsttsuõrmmrääʹss
Lavdâm
[mute | mute käldee]Vorrâruotâs šadda Aasiast já Tave-Euroopist.
Stuárudâh já olgohäämi
[mute | mute käldee]Vorrâruotâs lii 10–30 cm olluv. Kukká lii fiskâd, já ton čoođâmitto lii 5–10 mm. Kuká lieđiloostah láá nelji.
Kiävttu sämmilij kulttuurist
[mute | mute käldee]Sämmiliih läävejii päiniđ näähki já kággá vorrâruotâsáin ruopsâdin. Sij suoskii ruotâs já kieđâvuššii naahkijd ruopsis čulgáin.[3]
Nuuvtko nommâ jo iätá, vorrâruottâsist eidu ruotâs lii tehálâš kevttimaamnâs. Ruottâsijd kalga nuurrâđ tooláá kiđđuv teikkâ čohčuv, ko versoh láá jo kulnâm. Kuškâdum ruottâsijn puáhtá millođ jáávuid já tain puáhtá vuoššâđ teejâ. Toin ulmuuh tipšuu čuávji- já čuálitaavdâid. Tot kevttui meid haavij já ittumij pyereedmân.[3]
Kovegalleria
[mute | mute käldee]Käldeeh
[mute | mute käldee]Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Vorrâruotâs. |
- ↑ IUCN Red List Čujottum 22.11.2022 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Arto Kurtto: Vorrâruotâs – Potentilla erecta Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 22.11.2022. (suomâkielân)
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 7.2.2022.