Mine sisu juurde

Gorodec

Vikipedii-späi
Gorodec
Городец
 Lidnanznam
 Flag
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2021) 28,660 ristitud
Pind 124,2 km²
Gorodec Городец
Telefonkod +7−83 161-xx-xxx
Avtokod 52, 152
Aigvö UTC+3 (MSK+0)


Gorodec (ven.: Городе́ц) om Venäman lidn da lidnankund Alalidnan agjan päivlaskmas. Se om Gorodecan ümbrikon (edel vn 2022 semendkud — rajonan) administrativine keskuz da pala.

Eländpunkt mainitase ezmäižen kerdan Lavrentijan aigkirjas vl 1171 kuti lidn (mugoi nimituz-ki) da Vladimiran Venän lidnuz kaičemhas Volgan Bulgarijaspäi. Se voz' lugese Gorodecan oficialižen alusenpanendan vodeks, i kaivandused vahvištoittas, miše ei olend eländpunktad aigemba mi 12. voz'sadan kahtendes poles. Lidnuz oli saudud marilaižiden mal, sen marin eziauguine nimi oli nitmar.: Изи Китеж, sijadase läz Kitežan kukhid. Vll 1263−1282 oli Gorodecan ruhtinazkundan pälidnaks. Vn 1408 tal'vkus Kuldaižen Ordan Edigei-valdoičii polti lidnad, i hätken aigan se mainitase kuti Pall'az Gorodec. Udessündutihe 16. voz'sadan lopus.

Gorodec šingotase istorižel i rahvahanpramozloiden turizmal, laivansauvomižel[1][2], sömtegimištol (maidtegim, pränikad), mugažo puhtastandharjoiden i avtoelektroveimišton edheotandoil.

Geografijan andmused

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Lidn sijadase rajonan keskuzpalan päivlaskmas, Volgan hural randal, 100 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Matkad Alauz'lidnan keskushesai om 48 km suvipäivnouzmha orhal vai 61 km avtotedme. Toižed lähembaižed lidnad oma Balahn 17 km suvhe vai 33 km avtotedme, Zavolžje kahtes kilometras päivlaskmha orhal vai kahesa kilometrad avtotedme (rajonan kaikiš suremb lidn i lähembaine raudtestancii) i Čkalovsk kaks'kümnes kilometras lodeheze orhal vai 50 km avtotedme.

Gorodec oli lidnankundan üks'jäižeks eländpunktaks.

Lidnankundan tobmuden pämez' oli sen Duman ezimez'. Lidnan Dum om likvidiruidud vn 2023 uhokus, Aleksandr Žiräkov radoi sen likvidacižen laudkundan ohjandajan vn 2022 redukuspäi, hän-žo oli Duman jäl'gmäižen ezimehen vn 2015 redukuspäi. Lidnan erigoittud Administracii om likvidiruidud vn 2016 tal'vkus, Aleksandr Kudräšov radoi likvidacižen laudkundan ohjandajan vn 2015 redukuspäi.

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 30 658 ristitud, rajonan kaks' videndest, vn 2021 — 28 660 ristitud. Kaik 30 493 eläjad oli lidnas vl 2017. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 33..35 tuhad eläjid vll 1970−2001 (35 727 rist. vl 1979).

Ortodoksižen hristanuskondan Feodorovskii-mez'jumalankodi kafedraliženke Jumalanmaman Feodorovskii-jumalaižen päjumalanpertinke[3], kahesa jumalanpertid i kaks' časounäd oma kaičenus i saudud lidnas.

Lapsiden opendusen aluzkundad oma vižtoštkümne päivkodid (nomer 4, 9, 10, 11, 13, 14, 15, 16, 18, 19, 21, 24, 29, 46, 49), seičeme keskškolad (nomer 1, 2, 4, 5, 7, 12, 13), kaks' škol-internatad (V i VIII toižendan), lapsiden sädamižen Raduga-keskuz («jumalanbembel'»), čomamahtoiden škol, Start-sportškol. Gubernijan Gorodecan kolledž[4] om lidnan professionaližen opendusen aluzkundaks.

  1. Laivankohendusen i laivansauvomižen korporacijan sait (gsverf.ru). (ven.) (angl.)
  2. Gorodecan laivankohendusiž-mehanižen tegimen sait (gsrmz.ru). (ven.)
  3. Gorodecan pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
  4. Gubernijan Gorodecan kolledžan sait (ggk-gorodec.ru). (ven.)



Alalidnan agjan lidnad
Alauz'lidn | Arzamas | Balahn | Bogorodsk | Bor | Čkalovsk | Dzeržinsk | Gorbatov | Gorodec | Knäginino | Kstovo | Kulebaki | Liskovo | Lukojanov | Navašino | Pavlovo | Perevoz | Pervomaisk | Sarov | Semönov | Sergač | Šahunj | Zavolžje | Uren' | Vetlug | Viks | Volodarsk | Vorsm