Mine sisu juurde

Hebočaine

Vikipedii-späi
Hebočaine
Hebočaine
Hebočaine Kerav-lidnas, Suomenma
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida)
Kund: Rozänikoižed (Rosales)
Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae)
Heim: Rubus
Erik: Hebočaine
Latinankel'ne nimi
Rúbus árcticus L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 24849
NCBI 70741

Hebočaine (latin.: Rubus arcticus) om Rubus-heimon äivozne heinäsine kazmuz. Mülütadas Rozanvuiččed-sugukundha.

Kazmuz om levitadud Pohjoižen mapoliškon venos i subarktižes vöiš: Pohjoižamerik, Skandinavii, Baltijan mad, Vaugedvenäma, Venäma, Kitain pohjoižpäivnouzm, Pohjoižkorei. Om levitadud mecoiš, londuseližil nituil, jogiden i ojiden randoidme, penzhištoiš, soil i tundral, 1200 metrhasai ü.m.t. korktusil.

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Hebočaižen botanine kuva Karl Lindman-tedomehen Bilder ur Nordens Flora-kirjaspäi, 1917−1926

Hebočaine kazvab 30 santimetrhasai kortte. Jurišt om pit'k da hoik, ujelii, puikoikaz, sijadase 15..25 sm süvüdel. Lehtesed oma vihandad koumeagjaižed. Muzaruskedvauvhad änikod oleldas üksin, kaksin vai koumin ladval, viž lehtest änikos.

Änikoičend zavodiše semendkun lopuspäi i jätkustub 25..35 päiväd. Heinkus voib löuta küpsnijoid i änikoičijoid kazmusid ühten aigan. Plod om ühtištadud semnikahad murud babarmon pojav, no rusttan mujun toižidenke ližamujuidenke.

Ottas kävutamižhe veresid i ümbriratud marjoid. Tehtas nenid produktoid marjoišpäi: keitiž, südäivezi, likör, unotez. Unotadas lehtesid vihandaks čajuks. Hebočaižen südäivezi abutab hibjan lämuden alendusele, täutab vezinäl'gad, hüvä tonizirui i varmitai abutuz.