Turkulaiset ansaitsevat kaupunkia kehittävän joukkoliikenneratkaisun
Keskustelu Turun raitiotiestä käy kuumana. On tärkeää hahmottaa, mikä päätöksenteossa on olennaista, Ville Niinistö kirjoitti (TS 30.3.). Hän oli täysin oikeassa pitäessään harmillisena, että ilmassa viuhuvat harhaanjohtavat ja jopa valheelliset väitteet.
Sellaisia väitteitä on kuultu muun muassa Turun kaupungilta, joka on inflatoinut tarkoituksella kasvulukuja ja laskee hyvin vääristellysti tulevaisuuden kiinteistökehitystuloja. Myöskään Niinistö ei selvästi ole tutustunut kaupungin tilaamiin selvityksiin.
FCG:n laatima selvitys raitiotien kuntataloudellisista vaikutuksista toukokuulta 2023 toteaa, että raitiotien pääoma- ja käyttötalousvaikutukset olisivat 173–306 miljoonaa euroa negatiiviset runkobussiin verrattuna.
Sama selvitys toteaa, että raitiotielle runkobussiin verrattuna arvioidun väestömäärän lisäyksen (5100 henkeä) vaikutuksen kaupungin talouteen vuosina 2025–2050 arvioidaan olevan 168 miljoonaa negatiivinen. Eli nopeampi kasvu ei tuo rahaa vaan syö sitä.
Niinistö on oikeassa todetessaan, että kasvava kaupunki tarvitsee kestäviä liikenneratkaisuja, mutta hän kirjoittaa, että pidemmällä aikajänteellä ratikka on selvityksissä osoittautunut ainoaksi kysyntään vastaavaksi vaihtoehdoksi. Olisi erittäin tärkeätä, että jos tällaisia selvityksiä on tehty, niistä kerrottaisiin.
Ainoa selvitys, joka löytyy Turun Raitiotien verkkosivulta, on yli kuuden vuoden takainen yleissuunnitelma, jossa todetaan, että monelta osin erot raitiotien ja superbussin välillä ovat melko pieniä ja perustuvat raitiotien hyviin kokemuksiin ja tunnettavuuteen ja että superbusseista on raitiotietä vähemmän kokemuksia. Vuoden 2019 jälkeistä tekniikan kehitystä ei ole otettu huomioon.
Kaupungin olisi syytä päivittää kokemuksia muualta. Malmö, Göteborg, Trondheim, Stavanger, Kööpenhamina, Pariisi, Groningen ja Metz ovat viime aikoina päätyneet joko kokonaan superbussiin tai rakentaneet vanhojen ratikkalinjojen rinnalle superbussikäytäviä. Pelkästään Tampereelle ei kannattaisi tuijottaa. Viimeisten uutisten mukaan sieltä puuttuu kassasta 180 miljoonaa euroa.
Väite, että valtion investointitukea on saatavissa vain raitiotieinvestoinnille on harhaanjohtava, koska bussivaihtoehdossa kaupungin ei edes tarvitse investoida kalustoon vaan operaattorit omistavat ne. Myöskään infraan ei tarvitse investoida yhtä paljon, koska kadut ovat jo olemassa. Myöskään valtion rahaa ei sovi käyttää holtittomasti.
Hyvä, että Niinistö otti esille mahdollisen EU-tuen. Hän tosin totesi, ettei sitä tulisi kumipyöriin penniäkään. EU kuitenkin rahoittaa parhaillaan kaupungeille hanketta, jonka otsikkona on Vuoden 2030 eurooppalainen linja-autojen pikaliikenne: sähköistetty, automatisoitu, verkottunut. Hankkeessa määritellään uusi eurooppalainen superbussikonsepti vuoteen 2030 ja tavoitellaan nollapäästöjä. Tekniikan kehittyessä olisi syytä päivittää vanhoja kantoja jo pelkästään ilmastosyistä.
Niinistön kirjoituksessa viitattiin kasvottomiin lobbareihin. On totta, että Ratikkavaalit.fi-sivustolla ei ole julkaistu heistä valokuvia, mutta jo lanseerausvaiheessa julkaistiin yli sadan turkulaisen nimilista.
Toisekseen Ratikkavaalit.fi ei toimi lobbarina. Mukanaolijat vastustavat veronmaksajina vastuutonta rahankäyttöä ja edellyttävät hyvän hallintotavan mukaisesti julkiselta toimijalta puolueetonta tietoa. Kun tätä ei ole saatu, sivusto haluaa tarjota faktoihin perustuvaa tietoa.
Ratikkavaalit.fi-ryhmä
Janne Pöyhönen
