Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

”Tekisi mieli karjua: Miksi sinun aurinkolomasi on tärkeämpi kuin minun lasteni ja kaikkien muiden lasten tulevaisuus?” Nämä viisi asiaa kuohuttavat lukijoita ilmastonmuutoksessa

Kysyimme lukijoilta, mikä ilmastonmuutoksessa käy tunteisiin. Sana oli vapaa ja mielipiteen sai lähettää nimettömästi. Vastauksissa nousi esiin useita eri aiheita, mutta viiden kärki erottui selvästi.

piirroskuva ihmisistä erilaisissa tunnetiloissa
Ilmastonmuutos menee tunteisiin. Kuva: Markku Sipi / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jutussa käytetyt sitaatit on poimittu vastauksista suoraan.

Piirroskuva ihmisestä, joka on peloissaan.
Kuva: Markku Sipi / Yle

Sijalla 5: Uhkan mittakaava pelottaa

Uhkan massiivisuus ja voimattomuus sen edessä.

Pelkään sotia, ennennäkemätöntä köyhyyttä ja luonnonkatastrofeja.

Pelottaa tulevaisuus.

Viidenneksi eniten ihmisiä huoletti ilmastonmuutoksen suuruus. Tulevaisuus näyttäytyi pelottavana. Yleisesti ottaen vastauksissa keskityttiin enemmän globaaliin mittakaavaan, vaikka välillä myös kotimaan muutokset mainittiin.

Pelkään sotia, ennennäkemätöntä köyhyyttä ja luonnonkatastrofeja.

Kesän odotus ei ole samanlaista kuin ennen, nyt pelottaa, että tuleeko taas kuivuus.

En voi olla pelkäämättä niitä hyvin mahdollisia ja synkkiä skenaarioita, joita joudun todennäköisesti itse todistamaan, kun moni rakastamani asia pyyhkiytyy pois, saastuu tai pilaantuu, mustikoista kirpeän kylmiin talvipäiviin ja uimakelpoisiin vesistöihin.

Minua pelottaa äkilliset keikahduspisteet keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Ruoantuotannon romahtaminen, ympäristöpakolaisuuden kasvu ja siitä seuraavat jännitteet.

Odotan, että viimeistään 2050-luvulla elämäni on täynnä luonnonkatastrofeja, pandemioita, pakolaiskriisejä ja sotia viimeisistä resursseista - jatkuvaa menetystä.

piirroskuva ihmisestä, joka on vihainen.
Kuva: Markku Sipi / Yle

Sijalla 4: Itsekkyys ja välinpitämättömyys raivostuttaa

Se että ihmiset on niin vitun itsekkäitä ja heille ei mikään riitä.

Osan päättäjien tyhmyys ja oman edun tavoittelu sekä yleisesti ihmisten ahneus ja välinpitämättömyys vituttaa.

Tunnen vihaa niitä kohtaan, jotka eivät välitä.

Neljänneksi eniten ihmisiä harmitti ihmisten itsekkyys, välinpitämättömyys ja haluttomuus toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kulutustavat saivat monet näkemään punaista.

Tekisi mieli karjua; miksi sinun aurinkolomasi on tärkeämpi kuin minun lasteni ja kaikkien muiden lasten tulevaisuus?

Miten ihmiset eivät tajua, että maapallon resurssit eivät ole rajattomat?

Erityisesti lentomatkailu ja sen ihannointi, typerä ja turha yksityisautoileminen (tyyliin 2km työmatkat autoillen) ja turhan paskan ostaminen. Tekisi mieli karjua; miksi sinun aurinkolomasi on tärkeämpi kuin minun lasteni ja kaikkien muiden lasten tulevaisuus?

Mä en ainakaan halua että tulevien sukupolvien elämät heitetään hukkaan koska joku tykkää tilailla juttuja wishistä, ajattelee että tuulivoima on joku salaliitto tai ei voi luopua pihvistään.

Tehdään lapsia vaikka kuinka ja sitten ei opeteta niitä ekologiseen elämäntapaan vaan syötetään lihaa, ostetaan kaikki mahdolliset älylaitteet ja lennätetään kerran talvessa etelän lämpöön. Annetaan huonoa esimerkkiä ja mässäillään länsimaalaisella hyvinvoinnilla. Ei olla kiinnostuneita luonnon tilasta vaan oma perse lähinnä!

Sydäntä särkee kun tosiasiat tietäen jatkamme tuhotöitä.

Piirroskuva ihmisestä, joka on väsynyt uutisointiin.
Kuva: Markku Sipi / Yle

Sijalla 3: Media tuputtaa liikaa ja vääriä asioita

Ilmastonmuutosta työnnetään joka tuutista oli se sitten Hesari, Yle, Tiede-lehti, kymppiuutiset, mikä vain.

Jatkuva uutisoiminen pistää lähinnä ahdistamaan. Ahdistuneena nämä otsikot vain sivuttaa ja jättää uutiset lukematta. Ei innosta lainkaan mihinkään ilmastotalkoisiin moinen syyttely.

Se ottaa päähän, että jatkuvasti jauhetaan ilmastonmuutoksesta kun hyvin tiedämme sitä tapahtuvan.

Se, ettei oman maan hyviä puolia ja onnistumisia mainita missään, ainakaan tarpeeksi, vaan ainoastaan pienet huonot yksityiskohdat.

Median tapa käsitellä ilmastonmuutosta sai kolmanneksi eniten mainintoja.

Tyytymättömyyden kirjo oli laaja. Osa vastaajista koki, että ilmastonmuutosta käsitellään liikaa. Toisaalta koettiin, ettei asiaa käsitellä riittävän monipuolisesti.

Alla muutamia aiheita, joita median toivottiin käsittelevän enemmän.

Yksipuolista infoa. Puututaan paljon lentämiseen, mutta ei puhuta netistä tilaamisen haitoista. Ei puhuta tarpeeksi tekniikan saastuttavuudesta, tietokoneen ja kännykällä olon saastuttavuudesta jne.

Ihmettelen myös, miksi emme paljon enemmän puhu siitä, että väestönkasvua pitäisi hillitä voimakkaasti. Miksi emme pidä aivoriihiä ja käy näyttäviä TV-debatteja siitä, miten maailman väestömäärä saataisiin laskuun mahdollisimman nopeasti?

Lisäksi ahdistaa se, että puhutaan vain korvaavista energianmuodoista ja unohdetaan niiden vaikutukset luontoon, esim. tarvittavat litium- ym. kaivokset.

Median tapa ilmaista ilmastonmuutoksen ja yksittäisten ihmisten yhteydestä, kun on selkeää että suuryrityksen vastuu ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä on se kaikista tärkein seikka.

Jätämme historian tutkimisen väliin, tai.. oikeastaan niitä uutisia ei kukaan julkaise.. kuinka Angkor Wat, Inkat, Nazca, Petra, Benin tai muut näihin liittyvät kulttuurit ja sen hetkiset ilmaston tilat ovat muokanneet historiaa, mutta myöskin luontoa.

Ei puhuta tarpeeksi tekniikan saastuttavuudesta, tietokoneen ja kännykällä olon saastuttavuudesta jne.

Negatiivisten uutisten lisäksi kaivattiin ratkaisukeskeisyyttä ja hyviä uutisia.

Suhteettomuuden taju, se ettei oman maan hyviä puolia ja onnistumisia mainita missään, ainakaan tarpeeksi, vaan ainoastaan pienet huonot yksityiskohdat.

Keskustelun yksipuolisuus ja keskittyminen vain ilmastonmuutoksen negatiivisiin puoliin.

Se kun uutisointi on niin tavallista ihmistä syyllistävää.

Tämän jutun lopussa on lomake, minkä kautta voit lähettää Ylelle terveiset eli mistä aiheesta haluaisit kuulla ilmastonmuutoksen suhteen enemmän.

piirroskuva ihmisistä, jotka eivät siedä ilmastodenialistia.
Kuva: Markku Sipi / Yle

Sijalla 2: Denialistit käyttäytyvät aggressiivisesti

Ilmastodenialistit. Hävetkää.

Ihmiskunta kaahaa 100 lasissa kohti jyrkännettä ja osa haluaa painaa kaasua sekä estää niitä, jotka haluaisivat jarruttaa ennen jyrkänteen reunaa.

Se, että ihmiset ovat niin kertakaikkisen tyhmiä, että eivät edes usko ilmastonmuutokseen.

Tieteen kieltäminen ja väheksyminen. Ilmastotiede on huijausta, ja valtamediaan ei voi luottaa. Sen sijaan parin hepun podcastiin tai jonkun randomtyypin tokentubevideoon luotetaan 100%.

Toiseksi eniten mainintoja saivat ilmastonmuutoksen vähättelijät ja kieltäjät. Ilmastotoimien jarruttaminen nähtiin turhauttavana ja pelottavana.

Monia ihmetytti, miten ihmiset edelleen kiistävät tutkittuja tosiasioita hatarin perustein.

Tieteen kieltäminen ja väheksyminen. Ilmastotiede on huijausta, ja valtamediaan ei voi luottaa. Sen sijaan parin hepun podcastiin tai jonkun randomtyypin tokentubevideoon luotetaan 100%.

Tuntuu, ettei joillain ole joko lainkaan käsitystä tieteellisestä tutkimuksesta tai kunnioitusta sitä ja tutkijoiden tekemää työtä kohtaan.

Paras mitä olen kuullut, kun pyöräilen työmatkani ja siitä kerron niin siinähän hengästyessä hengityksen mukana vapautuu hiilidioksidia eli saastutan pyöräilyllä luontoa!!

Olen itse saanut ympäristöalan koulutuksen ja sen vuoksi ilmastonmuutos on tuttu. Silti ihmiset haluavat huutaa minullekin päin naamaa, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa.

Väärän tiedon levittäminen ja ihmisten käytös meni tunteisiin myös.

Että suuri osa ihmisistä työntää päänsä pensaaseen ja yrittää elää vailla huolen häivää ja lisäksi pilkkaavat vielä niitä, jotka tiedostavat ongelman ja ovat aidosti huolissaan.

Öljy-yhtiöiden aktiivinen vastakampanjointi viime vuosikymmeninä suututtaa eniten.

Disinformaation levitys. Olen itse saanut ympäristöalan koulutuksen ja sen vuoksi ilmastonmuutos on tuttu. Silti ihmiset haluavat huutaa minullekin päin naamaa, ettei ilmastonmuutosta ole olemassa.

Niitä pieniä asioita joita itse yrittää tehdä tilanteen parantamiseksi joutuu melkeinpä salailemaan koska denialistit ja ilmastotoimien vastustajat käyttäytyvät niin aggressiivisesti.

piirroskuva poliitikosta, joka ottaa itsestään selfietä tulipalon äärellä.
Kuva: Markku Sipi / Yle

Sijalla 1: Hidastelu ahdistaa

Eniten ahdistaa se, että riittäviä päätöksiä ei saada aikaiseksi.

Luontokadon pysäyttämisen ja ilmastokriisin estämisen tulisi olla jokaisessa päättäjien kokouksessa prioriteetti numero yksi. On käsittämätöntä, ettei näin ole.

Hidas päätöksenteko ja reagointi. Jos maailman valtiot toimisivat paremmin yhdessä asian eteen niin ilmastonmuutos saataisiin ehkä pysäytettyä nopeammin.

Se, että mitään ei ole tehty, vaikka asiasta on tiedetty vuosikymmeniä.

Poliittinen ja taloudellinen hidastelu ilmastotoimissa mainittiin useimmin.

Vastaajat pohtivat, miksi riittäviä toimia ei aloitettu jo kauan sitten. Yhtenä keinona nähtiin jopa pakottaminen, jotta tarvittavia tekoja saataisiin aikaan.

Ärsyttää, kun päättäjät ei tee mitään vaikuttavia päätöksiä, aseta pakkoja ja laita asioita tapahtumaan, milloin milläkin verukkeella.

No semmonen asia käypi tunteisiin,että ko kerta tiietään melko todennäköisesti faktat mitä tuleman pitää,niin kuitenki toimissa hidastellaan. … Jossei poliitikot tee radikaalimpia päätöksiä,niin tämä "peli" menetetään lopullisesti.

Se, että mitään ei ole tehty, vaikka asiasta on tiedetty vuosikymmeniä. Miten paljon vähemmällä nyt päästäisiin ihan joka tavalla, jos ilmastonsuojelutoimenpiteisiin olisi ryhdytty ajoissa.

Tuntuu todella vähättelevältä, jos ilmastokriisin ratkaisemisen sijaan keskitytään ilmastoahdistuksen ratkaisemiseen ikään kuin se olisi mahdollista ilman oikeita ja tehokkaita ilmastotekoja.

Yksi vastaajista kertoi toimivansa politiikan kentällä ja kuvasi tuntemuksiaan näin:

Teen työkseni ilmastonmuutoksen hillintää kansainvälisen diplomatian kentällä. Useimpina päivinä ilmastonmuutos itsessään ei tunnu miltään; ilmastonmuutoksen ajattelemisen laittaa syrjään, jotta saa päivästä toiseen työnsä tehtyä. Tämä taktiikka rakoilee silloin, kun jokin poikkeuksellisen painava uusi raportti tai artikkeli nousee päivittäisen uutisvirran yläpuolelle ja muistuttaa, kuinka pahasti toimet laahaavat vielä jäljessä siitä, kuinka paljon päästöjä pitäisi globaalisti vähentää.

Yleisesti ottaen hidastelu kytkeytyi ilmastoahdistukseen ja pelkoon tulevaisuudesta.

Hyssyttelyn tai asiasta vaikenemisen katsottiin pahentavan ilmastoahdistusta. Parhaiten ilmastoahdistukseen auttaisivat tehokkaat ilmastotoimet.

En voi käsittää, miksi aikuiset eivät tee mitään. ...Pelottaa aikuiset, jotka haluavat lopettaa ilmastonmuutoksesta tiedottamisen, koska nuoria ahdistaa ja pelottaa, sen sijaan, että he koittaisivat vaikuttaa nuoria ahdistavaan ja pelottavaan asiaan.

Tietysti ilmastokriisi herättää tunteita ja niistä on tärkeä pystyä puhua, mutta tuntuu todella vähättelevältä, jos ilmastokriisin ratkaisemisen sijaan keskitytään ilmastoahdistuksen ratkaisemiseen ikään kuin se olisi mahdollista ilman oikeita ja tehokkaita ilmastotekoja.

Kysely julkaistiin 22.10.2021 ja siihen tuli 171 vastausta. Useimmissa vastauksissa mainittiin enemmän kuin yksi tunteisiin menevä asia. Emme selvittäneet vastaajien ikää, paikkakuntaa, sukupuolta, ammattia tai muita yksityisiä tietoja.

Kiitämme kaikkia vastanneita!

Mistä haluaisit kuulla enemmän – kerro meille lomakkeella