Moni varmasti tunnistaa tilanteen: keskittymiskyky on kateissa ja ajatukset pomppivat asiasta toiseen. On hyvä huomata, missä ja miten paljon ajatukset harhailevat. Joskus ajatusten harhailu voi viitata keskittymisvaikeuksiin, stressiin tai kuormittuneisuuteen. Selityksenä voi olla myös myös esimerkiksi unenpuute tai oppimisvaikeudet.
Ei kannata kuitenkaan säikähtää. Ajatukset nimittäin harhailevat kaikilla, yksillä enemmän kuin toisilla. Tutkimusten mukaan ajatukset karkailevat noin 30-40 prosenttia ajasta, kahdeksan tunnin työpäivän aikana siis jopa pari kolme tuntia.
Ajatusten harhailu ei olekaan huono juttu
Psykologian yliopistonlehtori ja dosentti Johanna Kaakinen Turun yliopistosta tutkii parhaillaan ajatusten harhailua ja tarinaan uppoutumista kirjallisuuden lukemisen aikana.
Aiemmin hän on tutkinut muun muassa kertomukseen uppoutumista ja tarkkaavaisuuden aaltoilua.
– Ajatusten harhailu voisi olla mainettaan hyväksytympää, sanoo Kaakinen.
Nykyään arjessa on paljon erilaisia häiriötekijöitä, kuten älylaitteiden ääniä, ja moneen asiaan pitää keskittyä ja reagoida samaan aikaan. Siksi voi tuntua siltä, että ajatukset harhailevat entistä useammin.
Aikaisemmat tutkimukset pitivät ajatusten harhailua huonona asiana ja tehottomuuden merkkinä. Se yhdistettiin muistivaikeuksiin ja siihen, että opiskeltavat asiat jäävät ajatusten harhaillessa huonommin mieleen.
Ajatusten harhailu voisi olla mainettaan hyväksytympää.
Tutkija Johanna Kaakinen
Ajatusten harhailu liitettiin myös negatiivisuuteen, alakuloon tai surumielisyyteen.
Nykytutkimuksen valossa näin ei ole. Päinvastoin – ajatusten harhaileminen on yhteydessä luovuuteen, joustavuuteen ja kekseliäisyyteen.
– Ajatusten harhailu on kuin vapaan ajattelun tila, jossa voi oivaltaa uusia asioita. Se liitetään myös mielen hyvinvointiin.
Ajatus harhailee eri tavoilla
Ajatukset voivat harhailla eri tavoin. Kaakisen esimerkit liittyvät kirjan lukemiseen.
Joskus voi tuntua, että on kyllä lukenut sivun romaanista, mutta ei oikeastaan tiedä, mitä sivulla kerrottiin.
Joskus taas ajatus voi harhautua ajattelemaan itse tekstin mieleen tuomia asioita. Niin on käynyt Kaakisellekin.
– Luin taannoin kirjaa, jonka tapahtumat sijoittuvat New Yorkiin. Huomasin, että ajatukseni harhailivat kirjan tapahtumista omaan elämääni. Ymmärsin, että olin ajatellut New Yorkia, sillä olin käynyt siellä.
Ajatukset voivat eksyä myös sellaisten asioiden pariin, jotka eivät liity tilanteeseen mitenkään: kesken palaverin saattaa yhtäkkiä alkaa miettiä kauppalistaa.
Ajatusten harhailee tilanteen ja tehtävän mukaan
Kaakisen mukaan ajatusten harhailuun vaikuttaa kaksi tekijää: meneillään oleva tilanne ja tehtävä, jota on tekemässä.
– Voi olla häiriötekijöitä, kuten esimerkiksi melua tai liikettä, jotka häiritsevät keskittymistä. Kun huomio kiinnittyy niihin, ajatus lähtee helpommin harhailemaan.
Arjessa häiriötekijöitä on paljon. Kun huomio kiinnittyy niihin, ajatus lähtee helpommin harhailemaan.
Johanna Kaakinen
Ajatukset lähtevät helpommin harhailemaan sellaisen asian parissa, joka on itselle helppo. Siitä voi olla paljon hyötyäkin.
– Aika moni opiskelija neuloo luennolla. Jos neulominen on tuttua puuhaa, se ei vaadi kovin paljoa keskittymistä. Siksi luennon kuuntelemiseen voi olla helpompaa keskittyä, kun neulominen pitää yllä vireystilaa. Toinen esimerkki voisi olla musiikin kuunteleminen samalla, kun tekee jotain.
Liian haastavakin askare voi saada ajatukset harhailemaan. Voi olla esimerkiksi vaikeaa keskittyä sudokun ratkaisemiseen, jos matemaattinen ajattelu on haastavaa eikä sudokujen ratkaiseminen ole entuudestaan tuttua.
Kuormittuneisuus ei ole hyvä juttu
Joskus ajatusten harhailu voi olla kuormittavaa. Aivot ylirasittuvat, jos niiden pitää käsitellä liikaa tietoa eivätkä ne pääse palautumaan ja pitämään taukoja.
Kaakisen tutkima ajatusten harhailu on olennaisesti yhteydessä keskittymiskykyyn. Sen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä päätelmiä siitä, onko keskittymiskyky hyvä tai huono. Keskittymiskyky on aina riippuvainen kontekstista eli esimerkiksi tehtävästä, tilanteesta ja motivaatiosta. Siihen voi vaikuttaa myös muun muassa ravinto, uni ja stressi.
Jos ajatusten harhailu häiritsee elämää niin, ettei saa työ- tai kotiaskareita tehdyksi tai suoriutuu niistä huonommin, taustalla voi olla keskittymisvaikeuksia.
On myös hyvä pohtia, millaisten asioiden pariin ajatukset harhailevat – liittyvätkö ajatukset esimerkiksi huoleen tai jonkin ongelman ratkomiseen?
Aivot ylirasittuvat, jos niiden pitää käsitellä liikaa tietoa eivätkä ne pääse palautumaan ja pitämään taukoja.
Kaakinen ehdottaa, että ajatusten harhaillessa voi yrittää karsia ympäristön häiriötekijät minimiin. Puhelimen voi laittaa lentokonetilaan ja mahdollisen työhuoneen oven kiinni. Voi myös varata erillisen ajan, jolloin listaa omat ajatuksensa ja huolensa ylös ja käy niitä läpi. Lisäksi ihminen voi oppia uusia strategioita, muistuttaa Kaakinen.
– Jos luet tekstiä ja huomaat ajattelevasi jotain aivan muuta, kehitä itsellesi sääntö: palauta aina havahduttuasi mieleesi, mihin jäit. Voit myös silmäillä edellisten lukujen otsikkoja tai väliotsikkoja, jos sellaisia on. Se auttaa palauttamaan asioita mieleen.