Avaruuskilpa käynnistyi toden teolla 1950-luvun lopulla. Kyseessä oli paitsi kahden suurvallan taisto avaruuden valloittamisesta, myös rakettiteknologian kehittämisestä ja propagandasta.
Yhdysvallat koki avaruuskilvan alkuvuosina arvovaltatappion toisensa perään Neuvostoliiton ottaessa etumatkaa avaruusohjelmassaan. Se sai kuitenkin lopulta voiton, kun Apollo 11 vei ensimmäisenä ihmisen kuun kamaralle.
Tästä jutusta pääset kuulemaan muun muassa ensimmäiset elollisen olennon äänet avaruudesta sekä suorana Suomessa radioidut Neil Armstrongin historialliset sanat kuun pinnalta. Osa materiaaleista, kuten Kuuradion lähetys Armstrongin kuukävelystä, on julkaistu nyt ensimmäisen kerran Yle Areenaan.
Kaikki Elävän arkiston avaruuskilpa-audiot löydät tästä paketista.
Taivaan kansi puhkaistaan
Ensimmäinen ihmisen tekemä maan kiertolainen oli itänaapurimme taivaalle laukaisema Sputnik, jonka lento maapallon ympäri oli suuri uutistapahtuma Suomessakin.
Urheilutoimittajana paremmin tunnettu Paavo Noponen kävi selvittämässä lokakuussa 1957, miten Sputnikia havainnoidaan Suomessa.
Seuraava tekokuu, Sputnik 2, laukaistiin taivaalle jo kuukautta myöhemmin, marraskuussa 1957. Sen mukana oli myös matkustaja, Laika-koira.
Eläimiä oli ammuttu avaruuteen aiemminkin, mutta kulkukoirasta historiankirjoihin noussut Laika oli ensimmäinen, joka kiersi maapallon kiertoradalla. Tieto hämmästyttävästä uutisesta kerrottiin Suomessakin heti, kun se Neuvostoliitosta saapui.
Valtameren takana Yhdysvalloissa ensimmäistä kiertoradalle noussutta tekokuuta juhlittiin vasta vuoden 1958 helmikuussa, jolloin taivaalle nousi rakettinsa nokalla Explorer 1. Se pysyi lopulta kiertoradalla yli 12 vuotta ja kiersi maapallon lähes 60 000 kertaa.
Kisan ensimmäisestä korkeammalle kehittyneestä kädellisestä avaruudessa USA sentään voitti. Ensimmäinen avaruusapina oli simpanssi Ham, joka selvisi reilun varttitunnin avaruuslennostaan tammikuussa 1961.
Ihmiset avaruudessa
Toisin kuin USA, Neuvostoliitto ei mainostanut avaruusohjelmansa edistysaskelia etukäteen, vaan kertoi onnistuneista operaatioistaan vasta jälkikäteen. Niinpä tieto ensimmäisestä ihmisestä avaruudessa hämmästytti maailman tiedotusvälineitä vasta, kun neuvostoliittolaislentäjä Juri Gagarin oli jo lennollaan 12.4.1961. Gagarinin lento kesti 108 minuuttia, ja sen aikana hän ehti kiertää koko maapallon kertaalleen.
Tästä ihmiskuntaa ravisuttavasta tapahtumasta toimittaja Aarre Nojonen pääsi antamaan raporttia jo muutamia tunteja lennon jälkeen.
Muutamaa päivää myöhemmin Nojonen pääsi tiedotustilaisuuteen, joka varmasti on myös syöpynyt monen aikalaisen mieliin.
Gagarin oli luonnollisesti suuri kansallissankari Neuvostoliitossa, ja häntä kuljetettiin vierailulle myös muihin maihin propaganda-tarkoituksessa. Suomalaisetkin pääsivät näkemään Gagarinin ilmi elävänä jo samana vuonna, kun Suomi-Neuvostoliitto -seura järjesti avaruuslentäjän kunniaksi juhlat Messuhallissa.
USA:n ensimmäinen astronautti avaruudessa oli puolestaan 37-vuotias Alan Shepard, joka lensi 15 minuutin lentonsa Mercury-ohjelman tuloksena toukokuussa 1961. Tässä audiossa lentoa tarkastelevat kahdesta eri näkökulmasta maisterit Osmo Wiio sekä Jaakko Iloniemi.
Seuraava etappi, ensimmäinen avaruuskävely, kirjattiin taas neuvostoliittolaisille, kun Vostok 2-aluksella matkannut Aleksei Leonov astui avaruuden äärettömään syliin. Tässä harvinaisessa audiossa kuullaan ensimmäiset elollisten olentojen äänet avaruudesta, aluksen ulkopuolelta.
Ensimmäinen astronauttien tekemä avaruuskävely puolestaan tapahtui kesäkuun 3. 1965, kun Edward White poistui Gemini 4-aluksestaan. Näin asiasta raportoi Jussi Himanka heti samana päivänä.
Ensimmäinen nainen avaruudessa oli puolestaan kosmonautti Valentina Tereshkova, joka kiersi maata Vostok 6-aluksessa kesäkuussa 1963.
Kilpa päättyy kuuhun
1960-luvun kääntyessä loppupuolelle USA alkoi päästä avaruuskilvassa niskan päälle Apollo-ohjelmallaan. Ensimmäinen miehitetty Apollo-lento lennettiin 11.10.1968, ja saman vuoden jouluna Apollo 8 vei miehistön ensimmäistä kertaa maan painovoimakentän ulkopuolelle.
Tästä linkistä löydät audioita Apollo 8 lennosta ja sen aiheuttamista reaktioista maailmalla.
Avaruuskilvan katsotaan päättyneen ensimmäiseen miehitettyyn kuulentoon 1969. Vaikka Yhdysvallat tuli koko 1960-luvun alun Neuvostoliiton perässä, sai se ensimmäisenä lippunsa kuuhun.
Apollo 11 kuulentoa seurattiin Ylen Kuuradiossa tarkasti. Radiolähetyksessä jännitys tihenee ennen kuukävelyä, ja toimittajat, Jussi Himanka ja Raimo Visa, myös kertovat sen avoimesti.
Lopulta yksi koko ihmiskunnan historiallisimmista hetkistä välitettiin Suomessa suorana lähetyksenä. Taustalla soi myös kansainvälinen ääni suoraan kuusta, joten kohdasta 16.44 alkaen kuulemme myös historialliset sanat: "That's one small step for a man, one giant leap for mankind."
Anekdoottina mainittakoon, että television Kuustudiossa toimittaja Pasi Rutanen toteaa juuri kriittisellä hetkellä, että Neil Armstrong ei sano mitään historiallisia sanoja. Niinpä kuuluisat sanat kuullaan kirkkaasti vain tässä Kuuradion lähetyksessä.
Kuuntele myös asiapaketti Noottikriisistä: Noottikriisi vei Kekkosen Havaijilta Novosibirskiin 60 vuotta sitten – kuuntele Elävästä arkistosta, miltä kriisi kuulosti