Hilma af Klint syntyi vuonna 1862 Karlbergin linnassa Tukholmassa aikana, jota leimasivat monet tieteelliset keksinnöt. Hän varttui meriupseerien ja kartanpiirtäjien suvussa, ja hänen kiinnostuksensa taiteisiin ja taiteelliset lahjansa ilmenivät nuorella iällä.
Oman tien valitseminen
Ei ollut tavallista, että nainen opiskeli taidealaa 1800-luvun lopulla, mutta Hilma aloitti opintonsa silloisessa Tekniska skolanissa, ja jatkoi sitten kuninkaallisessa taideakatemiassa niin kutsutulla ”naistenosastolla”, jolla keskityttiin maisema- ja muotokuvamaalaukseen. Kun hänen sisarensa sitten kuoli traagisesti, kasvoi kiinnostus uskontoon ja henkimaailmaan.
Sen sijaan, että olisi noudattanut yhteiskunnan ja perheen odotuksia ja mennyt vähitellen naimisiin ja perustanut perheen, Hilma jatkoi henkistä etsintäänsä ja liittyi Teosofiseen seuraan 1889. Lisäksi hän muodosti taiteilijaystävättäriensä kanssa salaseuran, jota he kutsuvat nimellä “De Fem”, jossa he kokeilivat erilaisia tapoja saada yhteys henkimaailmaan. Kymmenen vuoden aikana kypsyi se, mistä oli tuloksena ennennäkemättömiä abstrakteja maalauksia.
Kuvat maalattiin minun kauttani suoraan ilman luonnostelua ja suurella voimalla. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä kuvat esittäisivät, ja silti työskentelin nopeasti ja varmasti muuttamatta yhtäkään siveltimenvetoa.
Hilma af Klint
Maailma ei ollut vielä kokenut abstraktia maalaustaidetta. Kandinsky ei ollut vielä tehnyt läpimurtoaan, ja taidemaailma oli miesvaltainen. Tänä aikana Hilma sai kiehtovan ajatuksen: Kukaan ei saisi nähdä hänen taidettaan – ei vielä.
Hänen suuret abstraktien maalausten sarjansa pidettiin piilossa, koska kukaan ei ymmärtäisi niitä.
Hän päätti, että hänen työnsä esiteltäisiin maailmalle vasta 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Hilma kuoli vuonna 1944. Mutta Hilma debytoi taidenäyttämöllä vasta vuonna 1986, 42 vuotta kuolemansa jälkeen.
Hilma af Klintin elämäntyö oli niin paljon edellä aikaansa, että muun maailman piti astua 2000-luvulle, ennen kuin se pystyi täysin omaksumaan hänen muoto- ja symbolimaailmansa. Hänen elämäntyönsä löytymistä pidetään viime aikojen suurimpana taidehistoriallisena sensaationa.
