Moottorikelkkailijat ajavat peräkkäin lumisella tunturilla, sumuisessa säässä.
Vilkkainta norjalaissesonki Kilpisjärvellä on maalis-huhtikuussa. Viimeistään pääsiäisen aikaan Kilpisjärvi yleensä täyttyy norjalaisista kelkkailijoista. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle
Matkailu

Norjalaisten oma kylä Kilpisjärvellä

Norjalaisia asuu Kilpisjärvellä talvisin jo neljä kertaa enemmän kuin suomalaisia. Kelkkailu houkuttelee norjalaisia alueelle jo niin paljon, että poliisi on asiasta huolissaan.

  • Armi Auvinen

Kaupan tiskillä puhutaan norjaa. Kyltti on norjaksi, ja suomalainen kassa asioi sujuvasti pohjoisen länsinaapurin äidinkielellä. Suomen Käsivarren pohjoisimmassa kolkassa Kilpisjärvellä on jo enemmän norjalaisia vapaa-ajan asukkaita kuin suomalaisia vakituisia asukkaita.

Vaikka muunkin matkailun määrä alueella on viime vuosina kasvanut, pitävät norjalaiset kylän hengissä, sanovat paikalliset.

– Eihän täällä kylällä olisi kauppaakaan ilman norjalaisia, kilpisjärveläinen Risto Anunti toteaa.

Norjalaisia paljon enemmän kuin suomalaisia

Norjalaisia loma-asukkaita asuu kuumimpaan sesonkiaikaan Kilpisjärvellä arviolta noin 350–400. Se on moninkertainen määrä verrattuna kylällä vakituisesti asuviin suomalaisiin, joita on Kilpisjärvellä noin sata.

Pelkästään Saananjuuren asuntovaunu-alueella vakituisessa parkissa olevissa vaunuissa asuu sesonkiaikana noin 250 norjalaista.

Lisäksi Kilpisjärvellä on arviolta noin 100–150 norjalaisten omistamaa vapaa-ajanasuntoa.

Yksi heistä on Norjan Tromssasta kotoisin oleva Karl Johan Brekmo.

Brekmo on perheineen lomaillut Kilpisjärvellä joka vuosi jo 33 vuoden ajan.

– Ensin meillä oli asuntovaunu täällä. Sitten rakensimme ensimmäisen kesämökkimme. Nyt meillä on jo toinen mökki. Rakastan Kilpisjärveä, Brekmo sanoo.

Neljä moottorikelkkailijaa lumisella aavikolla nauttimassa talvisäästä ja kelkkailusta.
Karl Johan Brekmo perheineen asuu talvisin viikot Norjassa, ja viikonloput Kilpisjärvellä. ”Meille tämä on talvinen paratiisi, jonne lapset ja lastenlapsetkin haluavat aina tulla”, hän sanoo. Kuva: Karl Johan Brekmo

Norjalaisia Kilpisjärvelle houkuttelevat erityisesti halvempi hintataso ja vapaammat säännöt moottorikelkkailulle.

Niin myös Brekmoa.

– Tulimme tänne alun perin, koska kyllästyimme Norjassa jatkuvasti muuttuviin sääntöihin. Jonain vuonna jossain saa kelkkailla tai leiriytyä asuntovaunun kanssa ja jonain vuonna ei. Täällä kaikki on helpompaa, Brekmo sanoo.

Kelkkailu on Norjassa pääsääntöisesti kielletty

Kelkkailu kutsuu norjalaisia Kilpisjärvelle, koska Pohjois-Norjassa moottorikelkkailu on pääsääntöisesti kiellettyä.

Myös Suomessa moottorikelkkailu kelkkaurien tai kelkkareitin ulkopuolella on lähtökohtaisesti kielletty ilman maanomistajan lupaa. Kilpisjärvellä kelkkailu on sallittua merkityillä urilla, jos kelkkailijalla on ostettuna ns. uralupa.

Moottorikelkka ajaa talvisella reitillä, jota merkitsee punainen risti sekä infotaulu.
Kaikille kelkkailijoille Suomen säännöt eivät kuitenkaan ole tuttuja tai niistä ei välitetä. Kuva: Timo Valtteri Sihvonen / Yle

Lapin poliisin ja Metsähallituksen erävalvonnan pääsiäisviikolla tekemässä tehoratsiassa viranomaisten haaviin jäi Kilpisjärvellä kymmeniä norjalaisia kelkkailijoita, jotka kertoivat olevansa tietämättömiä alueen moottorikelkkailun rajoituksista.

Noin puolella kaikista kohdatuista kelkkailijoista ei ollut vaadittavia uralupia ja osa ajoi urien ulkopuolella.

Poliisi lähetti asiasta myös julkisen tiedotteen, jossa muistutti norjalaiskelkkailijoita kelkkailun säännöistä Kilpisjärvellä.

Takavuosilta tuttu ongelma

Kelkkailun valvonta valtion mailla kuuluu käytännössä Metsähallituksen erätarkastajille. Länsi-Lapissa heitä on käytännössä vain yksi, erätarkastaja Mika Seurujärvi. Hän oli mukana myös poliisin kanssa yhteistyössä tehdyssä tehoratsiassa.

Yle on kertonut jo aiemmin, kuinka lisääntynyt kelkkailu erämaa-alueella huolestuttaa sekä Metsähallitusta että paikallisia matkailuyrittäjiä.

Seurujärven mukaan norjalaisten holtiton kelkkailu ei ole uusi ongelma, päinvastoin. Ratsiakaan ei ollut laatuaan ensimmäinen.

– Takavuosina tämä oli aivan mahdotonta. Mutta on sitä ongelmaa vieläkin, varsinkin viikonloppuisin ja pääsiäislomalla, kun norjalaisillakin on vapaata.

Seurujärven mukaan norjalaisten hupikelkkailu näkyy eniten Kilpisjärven kylän lähialueilla.

Tosin pääsiäisviikon tehoratsiassa kelkkailijoita tuli vastaan myös kelkkailusta kielletyllä alueella Mallan luonnonpuistossa ja Saanan rinteillä.

– Saa nähdä mikä tilanne on nyt pääsiäisenä. Kelkan jäljistähän sen sitten näkee, ei ne sieltä tunturin kyljestä minnekään häviä, Seurujärvi sanoo.

Suurin osa alle 18-vuotiaita kelkkailijoita

Suurin osa erävalvonnan kohtaamista luvattomista ajelijoista on 15 – 17 -vuotiaita norjalaisnuoria.

– Joka vuosi tulee sitten aina uudet 15-vuotiaat, niin ei auta jos yksille huomauttaa asiasta. Aika monella on jostain syystä myös käsitys, että Suomessa voi kelkkailla missä vain, Seurujärvi sanoo.

Luvaton kelkkailu huolestuttaa poliisin ja Metsähallituksen lisäksi myös alueen muita liikkujia.

Hiihto-oppaana Kilpisjärvellä toimivan Pirkko Haapalahden mukaan suurin ongelma Kilpisjärvellä ja Käsivarren erämaassa ovat holtittomasti kelkkailevat norjalaiset.

Seurujärven mukaan kyse ei välttämättä ole siitä, etteikö rajoituksista tiedettäisi. Eikä ongelma aina ole nuorissa.

– Viime viikolla vastaan tuli norjalaismies, joka sanoi, että hän on 10 vuotta kulkenut ja joka kerta minä olen tullut tarkastamaan. Ei hänellä ole ikinä lupaa ollut, mutta aikoi nyt taas mennä hankkimaan, Seurujärvi naurahtaa.

Päiväseltään tulevat hupikelkkailijat

Norjalaisten mökkiläisten lisäksi viikonloput houkuttelevat Kilpisjärvelle runsaasti päiväseltään esimerkiksi Skibotnin alueelta Norjasta saapuvia kelkkailijoita.

Brekmo arvelee mahdollisten ongelmien johtuvan nimenomaan päiväkävijöistä, ei puolivakituiseen Kilpisjärvellä asuvista norjalaisperheistä.

– Se on sama asia kuin muussa liikenteessä. Aina löytyy joku tyhmä, joka rikkoo sääntöjä ja pilaa muiden maineen, Brekmo sanoo.

Talvinen päivä ulkoilemassa: henkilö pukeutunut punaiseen talviasuun ja pitää sylissään saksanpaimenkoiran pentua lumisella tiellä.
”Suomalaiset ovat ottaneet meidät avosylin vastaan. Rakastan rauhaa täällä. Jos joskus haluaa enemmän menoa, silloin voi mennä vaikka Leville. Niin mekin teemme toisinaan”, Brekmo sanoo. Kuva: Karl Johan Brekmo

Vaikka kelkkailu oli yksi tärkeä syy Brekmolle alun perin tulla Kilpisjärvelle, muutkin asiat ovat nousseet vuosien myötä tärkeiksi.

– Meitä (norjalaisia) on täällä jo niin paljon, että tämä on kuin norjalainen kylä. Viime talvena ostimme Enontekiön kunnan kanssa yhdessä uuden latukoneen. Jos ei kelkkailla halua, voi vaikka hiihtää. Tai mennä pilkille, kuten tänään aion tehdä, Brekmo nauraa.