Artikkeli liittyy Onnellisten maa? -podcast-sarjaan.
YK:n lastenjärjestö Unicef on arvostellut Maailman onnellisuusraporttia eli World Happiness Reportia kovin sanoin. Vuodesta 2012 julkaistu raportti laittaa valtioita onnellisuusjärjestykseen sen mukaan, miten niiden asukkaat arvioivat omaa elämäänsä.
Lastenjärjestö kritisoi sitä, että kysely jättää huomioimatta neljänneksen maailman väestöstä, eli alle 15-vuotiaat lapset. Onnellisuusraportti muistuttaakin Unicefin mukaan 1950-luvun kotitalouskyselyjä, jotka lähetettiin vain perheiden miehille, ja miesten vastaukset yleistettiin koskemaan koko yhteiskuntaa.
Suomalaislapset jäävät tutkimuksissa kauas kärjestä
Kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa lasten näkemyksistä on kuitenkin saatavilla. Children´s Worlds – Lasten maailmat -kyselytutkimus kartoitti lasten hyvinvointia 35 maassa vuosina 2016–2019.
Vaikka maita oli mukana huomattavasti vähemmän kuin Maailman onnellisuusraportissa, Suomi oli kaukana kärkipaikoista.
Kahdeksanvuotiaiden vertailussa Suomen sijoitus oli 14. Kärjessä olivat Unkari ja Romania.
10-vuotiaiden vertailussa Suomi oli sijalla 15, ja 12-vuotiaiden vertailussa Suomen sija oli 16. Kärkipaikkoja näissä ikäryhmissä pitivät Albania ja Romania.
Vertailun vuoksi vuoden 2019 Maailman onnellisuusraportissa Unkarin sijoitus oli 62, Albanian 107 ja Romanian 48. Eli aikuisten puolella samat maat eivät pärjänneet lainkaan yhtä hyvin.
Vuoden 2018 PISA-kyselyssä Suomi jäi sijalle 19, kun kysyttiin 15-vuotiaiden elämäntyytyväisyyttä. Tämän tutkimuksen mukaan nuorten tyytyväisyys elämään oli korkeinta Kazakstanissa.
Miten on mahdollista, että useita vuosia peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi valitun Suomen lapset voivat näin huonosti? Ja toisaalta kärkisijoja pitävät huomattavasti matalamman elintason maat, joissa monet meille itsestään selvät peruspalvelut puuttuvat? Vastaus löytyy Turusta.
Suomessa lapsilta vaaditaan pärjäämistä
Turun yliopiston sosiaalityön dosentti Leena Haanpää vastaa Lasten maailmat -tutkimuksen Suomen aineistosta. Hänen mukaansa lapset suhteuttavat oman hyvinvointista ja elämäntyytyväisyytensä siihen elinympäristöön, jossa he itse elävät.
Lapsuus on Albaniassa ja Romaniassa niin sanottua vanhan ajan lapsuutta: yksinkertaista, vapaata.
dosentti Leena Haanpää
– Albanian ja Romanian lapset elävät aineellisesti köyhemmissä elinoloissa, mutta elämänlaatu ja koettu hyvinvointi on rikkaiden maiden lapsia korkeampi. Lapsuus näissä maissa on niin sanottua vanhan ajan lapsuutta, johon meilläkin usein viitataan: yksinkertaista, vapaata ja aikatauluttamatonta ei-pärjäämiskulttuuria, Haanpää sanoo.
Haanpään mukaan tulosta vahvistaa se, että esimerkiksi Etelä-Korean lapset sijoittuvat hyvinvointitutkimuksen loppupäähän.
– Etelä-Korea on tunnetusti tiukan kilpailuhenkinen, rankasti lapsia ja nuoria kuormittava pärjäämiskulttuuri. Aineellinen vauraus on siellä huippua, mutta se ei heijastu lasten hyvinvointiin.
Myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen näkee suomalaislasten paineet. Hänen mukaansa lapsitutkimusten taustalla näkyy pärjäämisen eetos, jota suomalainen protestanttinen kulttuuri korostaa. Kunniassa ovat yksilön kurinalaisuus, työssäkäynti ja menestys.
– Suomessa lapset ja nuoret ovat verrattain itsekriittisiä ja taipuvaisia ahdistuneisuuteen. Heidän optimisminsa on vähäisempää, jos verrataan kansainvälisesti. Erityisesti tämä koskee tyttöjä.
Elina Pekkarisen mukaan suomalaislapset voivat kuitenkin erinomaisesti, jos katsotaan fyysistä terveyttä, ravintoa ja liikuntaa. Eniten häntä huolestuttaa se, että erot lasten hyvinvoinnissa ovat kasvaneet.
Lapsia pidetään aikuisuuden odotushuoneissa
Myös suomalaistutkijat ovat pöyhineet suomalaista kasvatuskulttuuria.
Esimerkiksi 1990 julkaistu Leena Alasen ja Marjatta Bardyn kirja Lapsuuden aika ja lasten paikka nosti esiin ajatuksen lasten roolista yhteiskunnassa. Heidän mukaansa teollisuusmaiden lapset eivät kärsi fyysisestä hädästä, he kärsivät aikuisten ylivallasta.
Alasen ja Bardyn mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on taipumus pitää lapset "aikuisuuden odotushuoneissa", joissa heistä valmennetaan kunnon kansalaisia. Lapset ovat "valmiita", kun he osaavat käyttäytyä ja ovat riittävän kypsiä selvitäkseen aikuisten maailmassa.
Vaikka asia nostettiin esiin jo yli 30 vuotta sitten, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen tunnistaa yhä tämänkaltaisen valmennuspuheen.
– Törmään koko ajan kasvatuksen ammattilaisten kanssa lapsikäsitykseen, jossa lähdetään lapsesta valmennettavana ja kehitettävänä yksilönä, jota ammattilaiset kasvattavat johonkin tiettyyn muottiin. Se ei ole kovin lapsilähtöinen lähestymistapa.
Juhlapuheissa lapset ovat tulevaisuus, mutta lapsethan ovat nykyisyys.
lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen
Lapset ja nuoret nähdään usein myös tulevaisuuden eläkkeenmaksajina ja hoivaajina, mikä voi heidän korvissaan kuulostaa masentavalta. Valmennusspuheen lisäksi Elina Pekkarinen puhuu investointipuheesta.
– Juhlapuheissa yksi toistuvin lause on, että "lapset ovat tulevaisuus". Mutta lapsethan ovat nykyisyys, heidän lapsuutensa on meidän aikuisten arkea. He ovat nyt olemassa ihmisryhmänä ja yksilöinä, ja tämä elämänvaihe on erittäin merkittävä heidän loppuelämänsä kannalta, Pekkarinen muistuttaa.
Lapsiasiavaltuutettu: Lapset mukaan tutkimukseen
Lapsiasiavaltuutetun mielestä alle 15-vuotiaat lapset ja nuoret voisi hyvin ottaa mukaan Maailman onnellisuusraporttiin. Elina Pekkarinen sanoo, että lasten onnellisuudesta voi saada luotettavaa tietoa. Sen osoittaa esimerkiksi lapsiasiavaltuutetun toimistossa jo kolmesti tehty lapsibarometri, jossa 6-vuotiaat kertovat hyvinvoinnistaan.
– Kyllä lapset pystyvät jo siinä iässä vastaamaan hyvin oivaltavasti vaikeisiin kysymyksiin. Kyse on enemmän kysymisen tavasta ja analytiikasta kuin lasten kyvystä tai kyvyttömyydestä vastata. Ihmisen peruskokemus elämästä on yleensä aika pysyvä.
Muokattu 18.3.2022 klo 15.13: Korjattu ilmaisut YK:n onnellisuusraportista muotoon Maailman onnellisuusraportti.
Onnellisten maa? -podcast-sarjassa toimittaja Salme Unkuri selvittää, mitä tiede ja tutkimus sanovat onnellisuudesta ja tapaa ihmisiä, jotka ovat tuon mystisen tilan saavuttaneet.
