”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”, kuuluu vanha suomalainen sananlasku. Joulunvietto päättyy Nuutinpäivään 13. tammikuuta. Päivä on ollut kansan mielissä viimeinen juhlakauden päivä, jota seuraa työntäyteinen, härkä-tai selkäviikoiksi kutsuttu ajanjakso.
Nuutinpäivään liittyy virpomista muistuttava perinne lasten kiertäessä talosta taloon keräämässä makeisia. Kamera kiertää -ohjelmassa (1970) seurataan Pukkilan nuorisoseuran lapsia ja nuoria kiertämässä kylän taloja. Oven avautuessa joukkio laulaa nuuttilaulun.
Nuutti toivoo hyvää vuotta, että kasvais viljaa, munis kanat, lypsäis lehmät, siat kasvais lihaa.
Nuuttipukit laulavat Kanteleen kylässä
Alun perin nuuttipukkina kiertäminen oli miesten suosima perinne. Nurinpäin käännettyyn turkkiin, sarviin ja naamariin pukeutunut miesjoukko kiersi kyliä ja piti kovaa meteliä. Äänekkään juhlinnan uskottiin karkottavan vainajien henkiä.
Nuuttipukkeja kestittiin taloissa muun muassa joulunpyhiltä ylijääneellä oluella, mistä syntyi nimitys Hiiva-Nuutin päivästä.
Oletko sinä kiertänyt nuuttipukkina? Jaa muistosi artikkelin kommenttiosiossa.
Lähteet: Yle Uutiset 13.1.2012; Kansallismuseo: Nuuttipukin naamari