Pelitutkija Riikka Auravan mukaan pelaamisen ja pelien tuominen osaksi kouluopetusta antaisi kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuuden oppia niihin liittyviä, tulevaisuuden työelämän arvokkaita taitoja.
Lisäksi se voisi auttaa nuoria ymmärtämään omaa pelaamistaan ja vahvistaa nuorten ja varsinkin tyttöjen teknologiamyönteisyyttä.
Aurava työskentelee Tampereen yliopiston pelitutkimuslaboratoriossa, jossa hän tutkii pelejä ja pelillisyyttä kouluympäristössä.
Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjatutkimusta kouluissa järjestettävistä pelintekotapahtumista eli pelijameista. Tutkimuksessa havaittiin, että osallistamalla tyttöjä ja muunsukupuolisia pelintekoon heidän asenteensa koodausta ja teknologiaa kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi.
Tytöt eivät hakeutuneet työryhmissä koodausta vaativiin tehtäviin, mutta pelinteon jälkeen he kuitenkin ajattelivat, että pystyisivät itsekin koodaamaan.
Tutkimustulokset eivät kerro, miksi asennemuutos tapahtui, mutta Auravalla on siitä oma arvionsa.
– Voi olla, että he ovat seuranneet vierestä koodausta, ymmärtäneet, mitä siinä tapahtuu, ja huomanneet, että se voi olla helppoa ja hauskaa.
Ruoanlaitto on kuin ohjelmointia
Ohjelmointi on kirjattu peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin, sillä sen katsotaan olevan tulevaisuudessa tärkeä taito, jonka avulla opitaan muun muassa ohjelmoinnillista ajattelua.
Myös vuoden 2025 Pisa-tutkimus tulee mittaamaan oppilaiden oppimista digitaalisessa maailmassa, yhtenä osa-alueenaan ohjelmoinnillinen ajattelu.
Riikka Auravan mukaan opettajilla on kuitenkin rajalliset resurssit ohjelmoinnin ja ohjelmoinnillisen ajattelun opettamiseen.
Tavoitteena ei ole, että kaikkien pitäisi osata koodata, mutta logiikkaa ja taustalla olevia valintoja on hyvä ymmärtää.
– Tulevaisuuden työelämässä pitää osata kommunikoida ihmisten kanssa, jotka koodaavat, ja ymmärtää, mitä taustalla tapahtuu. Se auttaa selviämään paremmin yhteiskunnassa, pelitutkija Aurava sanoo.
Ohjelmoinnillinen ajattelu tarkoittaa pohjimmiltaan ongelmanratkaisutaitoja, kaavojen havaitsemista ja toistamista ja asioiden pilkkomista osiin.
Digikouluttaja ja opettaja Jukka Lehtoranta rinnastaa ohjelmoinnillisen ajattelun ruoanlaittoon.
– Ruoanlaitossa on hyvin samanlaisia ajattelun vaatimuksia kuin ohjelmoinnillisessa ajattelussa: mitä aineita tarvitaan, miten niitä yhdistetään, millaisia välivaiheita siinä on, Lehtoranta sanoo.
Lehtoranta huomauttaa kuitenkin, että jos lapsille opetetaan vain tietynlaisten digitehtävien tekemistä, heistä tulee reseptien noudattajia.
– Mutta jos heille opettaa ohjelmoinnillisen ajattelun taitoa, heistä tulee luovia reseptien kehittelijöitä ja uuden kokeilijoita, Lehtoranta sanoo.
Pelit ovat ohjelmoinnillisen ajattelun oppimiseen luonnollinen väline, sillä erityisesti pulmapelit vaativat ongelmanratkaisukykyä, havainnointia ja erilaisten kaavojen ja toistuvuuksien havaitsemista.
Pelillisyys myös motivoi lapsia ja nuoria oppimaan.
– Ihminen on pelillinen ja leikillinen olento, Lehtoranta toteaa.
Kokeile Ylen Mysteerijuna-peliä
Yle julkaisi tammikuun lopulla uuden Mysteerijuna-nimisen seikkailupelin, jossa opetetaan jännittävän seikkailun lomassa koodaamisen logiikkaa.
– Pelissä pitää löytää vihjeitä, huomata, miten se etenee, ja vaikka tässä kyseessä onkin suhteellisen lyhyt peli, siitä voi oppia sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä, Lehtoranta sanoo.
Lehtorannan mukaan pelit ylipäänsä ovat hyviä imaisemaan pelaajan mukaansa ja hävittämään muun ympäristön. Se voi tarjota lapselle tai nuorelle hiljaisen ja keskittyneen hetken.
Tarkoituksena ei ole, että peli itsessään opettaisi jonkun ohjelmointitaidon. Tärkeintä on kiinnostus ja utelias asenne teknologiaa ja teknologista kehitystä kohtaan.
– Se on ikkuna siihen, minkälaisia tehtäviä on ja mitä kautta ne linkittyvät ohjelmoinnissa tarvittaviin taitoihin. Peleistä ja ohjelmointiteemoista ylipäänsä löytyy lähes kaikille jokin kiinnostava näkökulma, pelin yhteyteen oppimispakettia kehittämässä ollut Lehtoranta sanoo.
Peli on suunniteltu noin 11–16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Voit kokeilla sitä myös yhdessä lapsesi kanssa. Lisää pelistä voit lukea tästä.
Peliä pystyy pelaamaan suomen lisäksi myös ruotsiksi, saameksi ja englanniksi. Mysterietåget - ett rymningsspel på skenor
Mysteratoga - báhtaranspeallu ruovdemáđija alde
Mystery train – an escape game on tracks
Jukka Lehtoranta on kehittänyt yhdessä opettaja Ilkka Saarikiven kanssa opettajille suunnatun oppimispaketin Mysteerijunapeliin liittyen. Oppimispakettiin pääset tästä.