Vuonna 2013 lähtivät ukrainalaiset joukolla osoittamaan mieltään jo perinteiselle paikalle, Kiovan Itsenäisyyden aukiolle, Maidanille. Seuraavana vuonna nuo mielenosoitukset olivat kärjistyneet väkivaltaisiksi yhteenotoiksi mellakkapoliisin kanssa.
Tällä kertaa mielenosoitukset lähtivät liikkeelle vaatimaan presidentti Janukovytšin eroa, kun hän päätti lopettaa EU:n kanssa neuvottelut uudesta kauppasopimuksesta. Länsimieliset ukrainalaiset näkivät tämän myöntymisenä Venäjän isovelipolitiikkaan.
Ukraina on jakaantunut ukrainankieliseen länteen ja venäjänkieliseen itään. Sen lisäksi maa on jakautunut poliittisesti ja taloudellisesti Venäjää kohti hamuaviin ja kohti Eurooppaa halajaviin.
Tuota jakolinjaa kuitenkin hälvensi oranssi vallankumous kymmenen vuotta aiemmin (linkki vie uuteen artikkeliin), joka sai laajasti kansalaiset haluamaan oikesvaltiota ja myös venäjänkielisiä kannattamaan Euroopan unionin jäsenyyttä, kertoi Ievgenii Sinielnikov A-studion Talkissa alkuvuonna 2014. Maidanillekin saapui paljon ihmisiä myös idästä, jota vaivasi paha talousahdinko.
Tämä oli yksi syy, miksi läpeensä korruptoituneessa valtiossa presidentin kansantahdonvastainen toiminta aiheutti niin suuren vastarinnan aallon. Noita laajoja kansanmassoja presidentti vähätellen kutsui lieveilmiöksi.
"Presidentillä ei ole nyt kannatusta, mutta hän haluaa pitää kiinni vallasta. Hän ei halua päästää ohjia käsistään vaan haluaa jatkaa", kertoi Gennadiy Naumov A-talkissa.
Välillä Janukovytš ehti jo kiristää mielenosoituslainsäädäntöä tehden mielenilmaukset laittomiksi. Pieni voitto kansalle oli, kun tammikuun lopussa 2014 maan hallitus erosi ja mielenosoituslainsäädäntö poistettiin.
Vielä tammikuussa 2014 sisällissota ei näyttänyt todennäköiseltä, mutta jo kuukauden päästä mellakkapoliisin ja mielenosoittajien välillä oli suoria taisteluita, kun poliisit yrittivät horjuttaa jo vakiintuneen mielenosoitusleirin asemaa.
Kun Maidan oli ollut jo kolmatta kuukautta kansanliikkeen hallussa, näytti tilanne uhkaavalta.
"Nuori Ukraina marssilla. Kiovan protestiliike muistuttaa jo kansalliskaartia", raportoi toimittaja Jyrki Saarikoski A-studiolle Kiovasta.
"Kokoonnumme ja ryhdymme toimiin kansan nimissä, kenties väkivalloinkin. Muuten ei tule mitään", kertoi jäisellä barrikadilla päivystänyt Valeri.
Tapahtumissa ei ollut kyse vain Euroopan unionin kannattajien ja Venäjän kannattajien valtataistelusta, vaan tavallisten ukrainalaisten kyllästymisellä korruptioon köyhtyvässä maassa.
"Yritykset käyttävät valtaosan voitoista lahjuksiin, jotta pärjäisivät. Ne myös tuottavat vähemmän eli niillä on vähemmän varaa toimia. Ukrainaan on kehittymässä vauras byrokraattiluokka, joka elää lahjuksilla", kertoi pizzeriayrittäjä Myron Spolsky. Hänen mielestään presidentin perhe on osa tätä luokkaa ja siitä on päästävä ennen kuin maa ajautuu taloudelliseen umpikujaan.
Maidan yhdistää tavallista kansaa. Mieltään osoittavat niin äärioikeisto kuin liberaalitkin. Kaikki tahtovat parempaa tulevaisuutta ukrainalaisille.
"Ennen Maidania teki mieleni kovastikin muuttaa Eurooppaan. Nyt ei enää. Tajusin, miten rakas kotimaa minulle on", kertoi opiskelija Vitali Vasilenko.
Ammutuista mielenosoittajista tuli Maidanin marttyyreita
Ulkomaantoimittaja Antti Kuronen lähti Venäjän kirjeenvaihtaja Mannisen seuraksi Kiovaan. Hänen kuvapäiväkirjastaan nähdään helmikuun lopulta viikon ajan näkymiä vallankumouksellisten vakaumuksesta ja sitoutumisesta Maidanin tapahtumiin.
Torstain 20.2. aamulla Kuronen ja Manninen huomaavat olevansa keskellä tulitaistelua. Kiovan keskustasta on tullut tappava rintama, jossa mielenosoittajat juoksevat vailla pelkoa kohti poliisien tulitusta.
Pian Ukraina-hotellin aula on muuttunut sairaalaksi, jossa tehdään leikkauksia. Kuolleet peitellään hotellin lakanoilla.
"Näin omin silmin neljä kuollutta. Se oli hirvittävää. Tämän talon katolla näin tarkka-ampujia, jotka ampuivat koko ajan", kertoi hädissään oleva lääkintämies Jevgeni.
Ihmiset kerääntyvät kaduille kunnioittamaan vainajia. Kaatuneista on tullut Maidanin marttyyreita. Vallankumouksellisista on tullut entistä päättäväisempiä, monet ovat valmiita kuolemaan.
"Yli sata ihmistä on kuollut. Meidän barrikadilla kuoli kuusi. Tarkka-ampujat tappavat kuin eläimet. Se on katastrofi. Siksi he ovat meidän sydämissämme. He ovat meidän sankareitamme", kertoi Robiniksi kutsuttava mielenosoittaja kaatuneista.
Lauantaina mielenosoittajien sinnikkyys saa palkinnon. Poliisit ja presidentti ovat kadonneet Kiovasta. Janukovyts on saanut potkut ja lähtenyt maasta.
Tilanne valoi uskoa mielenosoittajiin, että edessä on muutos parempaan, kohti korruptiovapaata Ukrainaa.
"Me kaikki uskomme siihen ja siksi taistelemme sen puolesta", Robin vakuuttaa.
Janukovytsin lähdettyä oppositiopoliitikot ryhtyivät kasaamaan väliaikaista hallitusta. Presidentiksi nousi Oleksandr Turtšynov ja pääministeriksi Arseni Jatsenjuk.
Levottomuudet Ukrainassa eivät kuitenkaan olleet ohi, sillä Krimin niemimaalla alkoi jälleen Ukrainasta irtaantumisliikehdintä (linkki avaa uuden artikkelin)
Teksti: Juhana Säilynoja