Kansainvälisesti tunnettu professori sanoo, että nykyajan yhteiskunnassa menestyy olemalla narsisti. Väite on hurja, mutta siinä on totuuden hippunen. Tutkijan mukaan työelämän kärkipaikoille valikoituu ihmisiä, joilla on tiettyjä persoonallisuuden piirteitä. Pitääkö lapsesta kasvattaa narsisti, jos haluaa tämän menestyvän?
Kansainvälisesti narsismista paljon kirjoittanut professori Sam Vaknin antoi haastattelun Akuutin Olenko narsisti? -jaksossa. Haastattelussa Vaknin toteaa, että nyky-yhteiskunta suosii narsisteja.
Vakninin mukaan vielä 20-30 vuotta sitten narsisteilla oli hyvä syy hakea apua, koska heidän oli vaikea sopeutua yhteiskuntaan ja työelämään, mutta enää siihen ei ole tarvetta. Vaknin on itse saanut kahdesti diagnoosin narsistisesta häiriöstä ja kirjoittanut aiheesta uraauurtavan Malignant Self-love -kirjan
– Narsistit ovat voittajia. Trump on Valkoisessa talossa, Vaknin toteaa Akuutin jaksossa ja jatkaa luetteloa:
- Jos katsot ympärillesi, Filippiinien presidentti Duterte, Venäjän presidentti Putin, Turkin presidentti Erdoğan. He ovat kaikki narsisteja. Trumpia lainatakseni: Kaikki häviäjät ovat normaaleja ihmisiä ja voittajat narsisteja. Joten miksi narsistit hakisivat apua, Vaknin huomauttaa.
Samalla hän heittää ilmoille hurjalta kuulostavan väitteen: jos nykylasten vanhemmat tahtovat lastensa menestyvän aikuisina, heidän kannattaisi opettaa lapsistaan narsisteja. Esimerkiksi British Columbian yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan narsistit pärjäävät muita paremmin työhaastatteluissa.
Tutkija: Työelämän kärkipaikoille valikoituu tietynlaisia ihmisiä
Pitääkö kansainvälisesti tunnetun tutkijan väite todella paikkaansa? Onko nyky-yhteiskunta rakennettu narsisteja varten? Työelämätutkija Anu Järvensivu Jyväskylän yliopistolta vahvistaa, että ajatuksessa on perää. Järvensivun mukaan työelämä on nykyään sen tyyppinen, että se suosii tiettyjä persoonallisuuden piirteitä toisia enemmän, ja tällöin kärkipaikoille valikoituu ihmisiä, joilla näitä piirteitä on.
– Nykytyöelämän hankalia puolia ovat kilpailullisuuden korostaminen, katkoksellisuus ja lyhytjänteisyys, Järvensivu luettelee työelämässä korostuneita piirteitä.
“Jotta pärjää työelämässä, täytyy olla jotenkin yhteensopiva näiden piirteiden kanssa.”
Vastakohtana entisaikojen yhteisöllisyydelle työelämässä on jo jonkin aikaa ollut vallalla yksilöityminen, joka on Järvensivun mukaan lähellä itsekkyyttä ja oman asian ajamista.
– Jotta pärjää työelämässä, täytyy olla jotenkin yhteensopiva näiden piirteiden kanssa. Toisin päin ajatellen: empaattisen ihmisen voi olla todella vaikea kilpailla kollegoja vastaan tai esimerkiksi irtisanoa kollegoja. Näistä seikoista johtuen työelämässä menestyvillä on tämänkaltaisia piirteitä. Jonkinlainen kylmyys edesauttaa pärjäämistä, kun tehokkuusvaatimukset ja rationalisoinnit on viety pitkälle, tutkija toteaa.
Järvensivu huomauttaa, että narsismi psyykkisenä häiriönä ei suinkaan ole vanha keksintö.
– Se on ajan ilmiö. Se on jotain, mikä on alettu mieltää poikkeavaksi ja haitalliseksi nimenomaan tässä ajassamme. Se on siis kiinnittänyt huomion.
Hannu Lauerma: Näin lasta voi opettaa empaattiseksi
Mitä opettaa lapselle elämässä menestymisestä aikakautena, jona kylmyyttä, itsekkyyttä ja kilpailullisuutta korostetaan piirteinä, joiden avulla voi edetä ja pärjätä hyvin? Tässä kohtaa vanhemmat voivat huokaista helpotuksesta. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma nimittäin tyrmää tutkija Sam Vakninin väitteen siitä, että lapsesta kannattaisi kasvattaa narsisti.
– Tuo ei ole millään tavalla kuranttia järkeilyä. Täysin kohtuuton yleistys, Lauerma toteaa ja huomauttaa, että menestyvissä johtajissa on paljon empaattisia ihmisiä.
“Narsistisilla avuilla pärjääminen on usein hyvin lyhytkestoista.”
Lauerma muistuttaa, että myönteinen narsismi on eroteltava tiukasti narsistisesta häiriöstä, jossa itsetunto on huonosti rakentunut.
– Myönteiseen narsismiin kuuluu realistinen itsensä arvostaminen ja kunnioittaminen.
Toisin sanoen: kun tuntee oman arvonsa, ei tarvitse polkea muita. Vanha ja viisas ohjenuora pätee myös kasvatuksessa.
– Lasta voi johdonmukaisesti palkita siitä, että hän ottaa muut huomioon. Lasta voi kannustaa oikeisiin ratkaisuihin ja paheksua vääriä ja kiinnittää niihin huomiota, Lauerma neuvoo.
Narsisti porskuttaa työelämässä eteenpäin vain hetken
Vaikka tietyt narsistiset piirteet auttaisivatkin ihmistä nousemaan menestykseen, on tuo menestys Lauerman mukaan kuitenkin katoavaista.
– Narsistisilla avuilla pärjääminen on usein hyvin lyhytkestoista. Esimerkiksi työpaikoilla on nyt vallalla kuunteleva ja palveleva johtajuus, jossa esimiehen tehtävä on tehdä alaistensa työ mielekkääksi.
Samoilla linjoilla on työelämätutkija Järvensivu.
– Kaikki työpaikat eivät toimi samoilla pelisäännöillä. On myös työpaikkoja, joissa narsistisia piirteitä ei siedetä tai niistä ei ainakaan palkita. Tästä syystä poikkeavasti narsistisia ihmisiä ei suinkaan ole joka työpaikalla – heitä ei luultavasti edes riittäisi kaikille työpaikoille.
Seuraa Akuuttia myös Facebookissa ja Instagramissa @yleakuutti!
Lue lisää:
Onko läheisesi narsisti? – Narsistin käytös kumpuaa olemattomasta itsetunnosta
Narsisti murskaa kumppanin itsetunnon