Vuosikymmen sitten Nokia oli vielä matkapuhelinjätti. Tietovuoto paljastaa Nokian myyneen useita kymmeniä tuhansia puhelimia pöytälaatikkoyhtiölle, jonka omistaja on yhdistetty laittomaan asekauppaan.
Vuonna 2007 Nokialla meni lujaa. Yhtiö oli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja, jonka liikevaihto oli samaa tasoa kuin Suomen valtion vuosibudjetti.
Salon-tehtaalla paiskittiin pitkää päivää, ja puhelimia sinkoili eri puolille maailmaa. Nokian tuotteiden kysyntä oli kovaa.
Vuonna 2007 Nokia sai myös uuden ison asiakkaan. Samalla suomalaisten kruununjalokivi tempaistiin mukaan pimeän rahan maailmaan.
Iso N95-tilaus Uudesta-Seelannista
Uusiseelantilainen yhtiö nimeltä Impala Trans Limited halusi tilata sadoittain Nokian N95-mallin puhelimia. N95-malli oli ensimmäisiä markkinoille tulleita ”älypuhelimia” ja Nokialle se oli hitti.
Tilaus toimitettiin, maksut saapuivat ja Nokia jatkoi bisnesten tekoa.
Vuosien 2007 ja 2008 aikana Nokia myi uusiseelantilaiselle yhtiölle lopulta matkapuhelimia kymmenillä miljoonilla euroilla.
Kaupoissa oli kuitenkin erikoisia piirteitä. Vaikka ostaja oli Uudesta-Seelannista, puhelimet toimitettiin Ukrainaan. Maksut tulivat taas liettualaisesta pankista.
Miksi näin toimittiin?
Puhelimia Ukrainaan…
Nokian matkapuhelinkauppojen yksityiskohtaiset tiedot löytyvät Troikan rahanpesulaksi nimetystä vuodosta. Se sisältää tietoja satojen miljardien eurojen tilisiirroista muun muassa liettualaisten Ūkio- ja Snoras -pankkien kautta.
Suomeen päätyneistä epäilyttävistä tilisiirroista merkittävä osa eli noin 68 miljoonaa euroa meni Nokialle.
Vuotoaineisto selviää, että Nokia on myynyt tuhansittain puhelimia ainakin 17 pöytälaatikkoyhtiölle. Näistä pääosa on toiminut Panaman, Brittiläisten Neitsytsaarien ja Belizen tapaisista veroparatiiseista käsin.
Yhtiöiden taustoihin liittyy epäselvyyksiä, kuten haamujohtajia tai veroparatiisien kautta ketjutettuja omistuksia.
Merkittävin Nokian asiakkaista oli uusiseelantilainen yhtiö nimeltään Impala Trans Limited. Nokia toimitti yhtiölle vuosina 2007–2008 yhteensä 175 tilausta. Niiden yhteenlaskettu arvo oli 64 miljoonaa euroa.
MOT:n hallussa olevista sähköposteista käy ilmi, että puhelimet toimitettiin yleensä Ukrainaan yhdelle maan suurimmista elektroniikka-alan yhtiöistä. Maksut Nokialle tulivat liettualaisen pankin tililtä.
…rahat Liettuasta…
Uusiseelantilainen yhtiö avasi tilin liettualaiseen Ūkio-pankkiin vuonna 2007 eli samana vuonna kun se alkoi tehdä Nokian kanssa kauppoja.
Välittömästi tilin läpi alkoi virrata valtavia summia rahaa. Matkapuhelimien lisäksi yhtiö alkoi ostaa kelloja, kodin elektroniikkaa, urheiluvarusteita ja muita kuluttajatuotteita suurilta yrityksiltä kuten kameravalmistaja Canonilta ja elektroniikkavalmistajilta Samsungilta, Siemensiltä ja Boschilta.
Yhtiön maksut olivat vuosina 2007–2011 yhteensä yli kaksi miljardia euroa.
MOT:n tiedossa ei ole, että viranomaiset olisivat tutkineet pöytälaatikkoyhtiön toimintaa missään maassa. Yhtiön toiminnassa on kuitenkin piirteitä, jotka viittaavat rahanpesuun.
Yhtiöllä ei ole ollut todellista toimintaa, sen oikeat omistajat on piilotettu ja yhtiö on siirtänyt suuria summia rahaa eli veroparatiisiyhtiöiden välillä.
Rahanpesulla tarkoitetaan toimintaa, jossa rikollisilla keinoilla hankitun rahan alkuperä pyritään häivyttämään.
…ja laittomaan asekauppaan sotkettu kotirouva
Passikuvassa on totisen näköinen nainen.
Hän on Nesita Manceau. Nimi ei sano suomalaisille mitään, mutta talousrikostutkijoille eri puolille maailmaa Nesita Manceu on tuttu hahmo.
Manceau on kotoisin Filippiineiltä. Passissaan hän kertoo ammatikseen ”kotirouva”. Manceau on myös haamujohtaja. Hänen nimeään on käytetty tapauksissa, joissa joku haluaa perustaa yhtiön ja salata kuka sen todellinen vallankäyttäjä on.
Virallisesti Manceau johtaa yhtiötä tai omistaa sen. On mahdollista, että Manceau ei tiedä yhtiöiden toiminnasta mitään – tai edes sitä, että hänen nimeään on käytetty yhtiöiden perustamisessa.
Manceau on nimitetty johtajaksi satoihin yhtiöihin Uudessa-Seelannissa, eri veroparatiiseissa ja esimerkiksi Yhdysvalloissa. Hän asuu ilmeisesti Vanuatualla. Manceaulla on Vanuatuan eli Tyynenmeren pienen saarivaltion passi.
Manceaun nimi on noussut esille myös kansainvälisessä asekaupassa. Joulukuussa 2009 Thaimaan viranomaiset pysäyttivät venäläisen Illyushin-76 -rahtilentokoneen Bangkokin lentokentällä. Kone oli matkalla Pohjois-Koreasta Iraniin. Thaimaassa kone oli tarkoitus tankata.
Rahtikirjan mukaan kone kuljetti ”öljyteollisuuden osia”. Se oli valhe. Todellisuudessa koneessa oli 35 tonnia kranaatteja, ohjuksia ja sinkoja.
Asekauppaa tehtiin siis filippiiniläisen kotirouvan nimeä käyttäen. Asekaupan todellisia tekijöitä ei ole saatu paljastettua tähän päivään mennessä.
Aseiden vienti Pohjois-Koreasta Iraniin oli YK-sopimusten vastaista, ja tieto lentokoneen oikeasta lastista tulenarkaa. YK aloitti tapauksesta oman tutkintansa – joka törmäsi seinään. Lentokoneen omisti yksi pöytälaatikkoyhtiö, joka oli vuokrannut sen toiselta pöytälaatikkoyhtiöltä, jonka omisti kolmas pöytälaatikkoyhtiö.
Tutkinnassa löytyi kuitenkin yksi nimi: Nesita Manceau. Asekauppaa tehtiin siis filippiiniläisen kotirouvan nimeä käyttäen. Asekaupan todellisia tekijöitä ei ole saatu paljastettua tähän päivään mennessä.
Miten Nesita Manceau sitten liittyy Nokiaan?
Uusiseelantilaisen yhtiön, jonka kanssa Nokia teki kymmenien miljoonien eurojen kauppoja, omistaa juuri Nesita Manceau. Asia selviää Uuden-Seelannin kaupparekisterin asiakirjoista, jotka MOT hankki käyttöönsä.
”Nokia ei ole toiminut sopimattomasti”
Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua paljon. Nesita Manceau on ottanut johtaakseen satoja uusia yrityksiä.
Nokia ei enää valmista matkapuhelimia, vaan keskittyy myymään verkkoinfrastruktuuria sekä hallinnoimaan patenttisalkkuaan.
MOT ei kyennyt edes tietovuoton asiakirjojen avulla selvittämään, kenen kanssa Nokia oikeasti teki kauppaa. Myöskään Nokia ei vastannut tähän kysymykseen.
Nokia ei antanut MOT:lle haastattelua, vaan lähetti viestintäosastonsa kautta lyhyen lausunnon.
– Nämä väitetyt tapahtumat sattuivat yli kymmenen vuotta sitten, kun Nokia oli yhä matkapuhelinvalmistaja. Kyseinen liiketoiminta myytiin vuonna 2014, eikä sillä ole tekemistä Nokian nykyisen liiketoiminnan kanssa. Tutkimme kuitenkin asiaa mediassa esitettyjen väitteiden perusteella, emmekä löytäneet mitään viitteitä Nokian tai sen työntekijöiden sopimattomasta toiminnasta.
– Yhtiöllä oli jo tuolloin käytössään erilaisia valvontamekanismeja asiakkaiden tuntemiseksi. Huolehdimme siitä, että toimintamme on lainmukaista ja kehitämme jatkuvasti yhä vahvempia prosesseja rahanpesun torjumiseksi sekä asiakkaidemme tunnistamiseksi ja tuntemiseksi.
MOT ei kyennyt edes tietovuoton asiakirjojen avulla selvittämään, kenen kanssa Nokia oikeasti teki kauppaa. Myöskään Nokia ei vastannut tähän kysymykseen.
MOT ei tavoittanut Nesita Manceauta kommenttia varten.
Jutun lähteenä on käytetty myös Panaman papereiden tietokantaa, johon MOT:lla on pääsy.
MOT: Nordea ja Kremlin pyykkärit
maanantaina 4.3.2019 Yle Areena klo 17 ja Yle TV1 klo 20.
Suuri tietovuoto paljastaa, että Nordean kautta on kulkenut satoja miljoonia euroja epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.
MOT:n haltuunsa saamista asiakirjoista selviää, miten eurooppalaiset pankit kytkeytyvät valtavan venäläislähtöisen rahanpesukoneen toimintaan.
Aiheesta lisää myös A-studiossa maanantaina 4.3. Yle TV1 klo 21. Vieraina mm. Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull ja KRP:n rahanpesuyksikön johtaja Pekka Vasara.
Radio Suomen päivä: Mitä rahanpesun estämiseksi olisi tehtävissä?
Laajassa rahanpesua tutkineessa kansainvälisessä mediaryhmässä on ollut Suomesta mukana vain Yle. Selvinneistä rahanpesutiedoista kertoo toimittaja Minna Knus-Galan.