Matkailun taloudellinen ja aatteellinen merkitys alkoi kasvaa 1960-luvun jälkipuoliskolla. Maamme tunnetuksi tekemiseen sijoittivat niin viralliset edustustot ja matkatoimistot kuin yksityisen teollisuuden pr-toimistot.
Vieläkö Suomi oli Paavo Nurmen, talvisodan ja jääkarhujen kehitysmaa? Entä olivatko suomalaiset "primitiivisiä, reippaita tukkilaisia”, kuten mielipide Sveitsistä kertoi.
Ohjelma Suomen tunnettuudesta ja Suomi-kuvan kirkastamisesta on ajalta, jolloin kulttuuritiedotuksen alalla oli tapahtumassa muutoksia.
Opetusministeriöön perustettiin kansainvälisten asioiden osasto, ja ulkoasiainministeriöllä oli määräraha Suomi-tietouden levittämiseen: Suomalaista kulttuuria, taidetta ja tiedettä tehtiin tunnetuksi monin eri tavoin.
Saksalaisen kielialueen matkatoimistoille lähetettiin Suomesta kertovia painotuotteita, joissa turisteja houkuteltiin uudenlaiseen, toiminnalliseen lomanviettoon. Vientimarkkinoilla vahvimmiksi valteiksi nousivat tekstiiliteollisuus ja arkkitehtuuri. Kaupunkisuunnittelua Espoon Tapiolan malliin tultiin oppimaan pitkienkin matkojen takaa.
Mutta mitä tavallinen kadunmies Lontoossa tai New Yorkissa tiesi Suomesta tai suomalaisista vuonna 1967? Se selviää ohjelman alussa Pertti Salolaisen ja Jussi Himangan toimittamista gallupeista.
Teksti: Rita Landström
Katso myös
- MEK - Matkailun edistämiskeskus (mek.fi)