Viranomaisten tulisi selvittää, voitaisiinko raakkujen ja muiden suojeltujen lajien esiintymien salassapidosta luopua, työryhmä ehdottaa.
Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön työryhmän tavoitteena oli tunnistaa pullonkauloja, jotka poistamalla raakku eli jokihelmisimpukka voitaisiin huomioida paremmin metsätaloudessa. Tavoitteena on välttää tilanteita, joissa metsätyöt aiheuttavat vahinkoa raakuille, kuten kävi viime elokuussa Suomussalmella.
Metsäteollisuusyritys Stora Enson sisäisessä tutkinnassa kävi tuolloin ilmi, että tieto sen hakkuutyömaalla eläneistä raakuista ei välittynyt, mikä osaltaan johti siihen, että raakkujoen yli ajettiin metsäkoneilla.
Työryhmän mukaan olisi tarpeen punnita sekä hyötyjä että haittoja, joita liittyy suojeltujen lajien esiintymien julkisuuteen ja salassapitoon.
Työryhmän ehdotuksissa maanomistajat ja metsäalan toimijat saisivat nykyistä helpommin ja aikaisemmin tietoa suojelluista lajeista alueella.
Tällöin laji voitaisiin ottaa huomioon jo hakkuita ja metsänhoitotöitä suunniteltaessa. Nykyisin tieto suojellusta lajista annetaan vasta metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen.