Vuodenvaihteessa tuli voimaan laki niin kutsutusta aktiivimallista. Uudessa aktiivimallissa työttömyysturvaa leikataan, jos työtön ei tee vaadittua määrää töitä tai osallistu työllistymispalveluihin. Vammaistuen saajia, kuten kuuroja, aktiivisuusvelvoite ei koske.
– Aktiivimallissa aktiivisuusvaateen ulkopuolelle on rajattu sellaiset työttömät, joilla on työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnetty jokin etuus. Eli käytännössä sellaiset henkilöt, joiden sairaus tai vamma on tavallaan tunnustettu jollain etuudella. Mallin ulkopuolelle on jätetty myös henkilöt, joilla on työkyvyttömyyshakemus vireillä, kertoo Suomen sosiaali- ja terveys ry:n asiantuntija Anna Järvinen.
Järvisen mukaan aktiivimalli asettaa erityisen vaikeaan asemaan ne, jotka ovat käytännössä työkyvyttömiä sairauden tai vamman vuoksi, mutta eivät saa tukia.
– He ovat ehkä käyttäneet sen sairauspäivärahan 300 päivän enimmäismäärän ja hakeneet sitten työkyvyttömyyseläkettä, mutta saaneet kielteisen päätöksen. He ovat edelleen työttömyysturvan piirissä, mutta tosiasiassa sairaus tai vamma tekee työllistymisestä vaikeaa ja mahdollisesti myös aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen saattaa olla hankalaa. Täytyy muistaa, että osa näistä pitkäaikaissairaistakin haluaisi kyllä työskennellä, mutta työnantajat saattavat pelätä lisäkustannuksista, joita sairastuminen saattaa aiheuttaa.
Työnantajien asenne vaikeuttaa työllistymistä
Vammaiset rajattiin aktiiviisuusvelvoitteen ulkopuolella lausuntokierroksen jälkeen järjestöjen vaatimuksesta ja hyvästä syystä; vammaisten työllistyminen on erittäin vaikeaa. Usein syynä on työnantajan kielteinen suhtautuminen vammaiseen työnhakijaan.
Myös kuurojen työttömyys on moninkertaista valtaväestöön verrattuna. Yksi työtä hakevista kuuroista on kaupallisella alalla työskennellyt Teemu Kuusisto, joka jäi työttömäksi viime toukokuussa. Sen jälkeen hän on jättänyt 30 työhakemusta, joista neljä on johtanut haastatteluun, mutta ei työpaikkaan. Näistä ainakin viimeisimmässä työpaikan saantia vaikeutti työnantajan suhtautuminen kuurouteen.
– Neljäs ja viimeisin haastattelu oli viime viikolla. Eilen sain tietää, etten valitettavasti päässyt jatkohaastatteluun, koska työpaikka olisi edellyttänyt puhelintyötä ja asiakaistapaamisia. Kerroin kyllä, että voin käyttää tulkkauspalvelua ja sitä puhelinasiaa pitää vielä selvittää, mutta he pitivät sitä niin vaivalloisena, että "kiitos, mutta ei jatkoon", Kuusisto kertoo.
"Työttömät keskenään eriarvoisia"
Hallituksen aktiivimalli on herättänyt voimakasta vastustusta. Sen kumoamista vaativa kansalaisaloite oli tammikuun kolmannella viikolla kerännyt jo yli 130 000 allekirjoittajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aloite etenee käsiteltäväksi eduskuntaan.
Järvinen pitää mallin suurimpana ongelmana sitä, että se asettaa työttömät keskenään eriarvoiseen asemaan.
– Se kohtelee näitä vaikeimmin työllistyviä eri syistä pitkäaikaistyöttöminä olevaia ihmisiä. Malli asettaa eriarvoiseen asemaan jo senkin puolesta, että työpaikkoja on eri puolilla Suomea eri tavalla tarjolla. Eri koulutus- tai toimialoilla on eri tavalla helppo löytää pätkätöitä. Samalla tavalla myös TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota niitä palveluita, joilla tämän aktiivisuusvelvoitteen pystyy täyttämään, vaihtelee eri puolilla Suomea. Eli tämä aiheuttaa eriarvoistumista myös työttömien kesken.