Hallituksen selvitys 15-prosenttisten viinien myynnin vapauttamisesta Alkon monopolista on valmistunut.
Sevityksessä tarjotaan kolme erilaista mallia laajentaa viinien myyntiä Alkon monopolin ulkopuolelle: vahvojen viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa, ulosmyynnin salliminen anniskeluluvallisissa ravintoloissa tai viinien erikoisliikkeiden perustaminen. Uudistukset voisi toteuttaa itsenäisesti tai useamman samaan aikaan.
Selvityksen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön entinen osastopäällikkö Antti Neimala.
Vahvojen viinien vapauttaminen Alkon monopolista ei ole millään muotoa läpihuutojuttu, koska asia on poliittisesti vaikea.
Hallituspuolueista erityisesti kristillisdemokraatit vastustaa siirtoa, koska se laajentaisi entisestään alkoholin saatavuutta ja lisäisi alkoholista koituvia haittoja.
KD:n puheenjohtaja Sari Essayah vetoaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”hallitus ei muuta Alkon kansanterveydellistä tehtävää ja asemaa”.
– Ihmiset kuvittelevat, että otetaan vain ne viinit sinne ruokakauppoihin. Alkon monopoliasema heikentyisi siinä määrin, että silloin Alkolla ei enää ole monopolia myöskään väkevien viinojen suhteen. Tämä johtaisi siihen, että myöskin ne viinat tulevat ruokakauppoihin. Sitähän kansalaiset eivät tällä hetkellä halua, Essayah perustelee Ylelle.
Alkoholiasioista vastaava sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) myöntää X:ssä, että viinien myynnin vapauttaminen jakaa mielipiteitä hallituksessa. Myös Neimala tuo selvityksessään esiin, että enintään 15-prosenttisten viinien vähittäismyynnin vapauttaminen monopolin piiristä on iso periaatteellinen poliittinen kysymys.
Merkittäviä vaikutuksia Alkon monopoliin ja liiketoimintaan
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) oli maaliskuussa julkaistussa omassa selvityksessään sitä mieltä, että samalla pitäisi ratkaista myös väkevän alkoholin kohtalo, koska Alkon kannattavuus tippuisi viinien menettämisen myötä merkittävästi.
Alko joutuisi supistamaan myymäläverkostoaan ja irtisanomaan henkilökuntaansa, jos sille jäisi vain väkevät juomat.
Täten vahvojen viinien siirto Alkosta esimerkiksi kauppoihin voisi murentaa alkoholimonopolia.
Myös Neimalan selvityksessä todetaan, että viinien myyntimonopolin purkaminen vähentäisi Alkon markkinaosuutta, laskisi liikevaihtoa ja heikentäisi liiketoiminnan edellytyksiä. Tällä olisi vaikutuksia myös väkevien alkoholijuomien myyntiin ja niiden sääntelyyn.
Tästä syystä Alkon monopolin oikeudelliset ja taloudelliset perusteet pitäisi arvioida huolella, jos viinien siirtoon päädytään.
Alko ehdottaa, että viinien myynnin laajentamisen sijaan Alkon myymälät voisivat olla auki myös sunnuntaisin ja nykyistä pidempään lauantai-iltaisin. Alkon mukaan laajempaa aukioloa voitaisiin kokeilla ja tarvittaessa palata takaisin, jos alkoholin kulutus kasvaisi.
Alko toteaa myös, että viinien menettäminen vaarantaisi sen liiketoiminnan.
Selvityksestä on sovittu Orpon hallituksen hallitusohjelmassa, ja sen piti valmistua hallituksen ensi viikon puoliväliriiheen.
Viinin myynnin laajentamisen hyödyt ja haitat puntarissa
Antti Neimala esittelee selvityksessä viinien myynnin vapauttamisen hyötyjä ja siirron mahdollisia haittavaikutuksia.
Viinien myynnin avaaminen kilpailulle lisäisi kuluttajien valinnanvapautta ja helpottaisi viinien saatavuutta, kun viinien myyntipaikkojen määrä kasvaisi nykyisestä. Viinin voisi napata ruuan seuraksi samalla ruokakaupasta. Kilpailu todennäköisesti alentaisi myös viinien hintoja, ja loisi uutta bisnestä.
– Kuluttajien kannalta on odotettavissa, että viinien hinnat jonkun verran laskevat, ja se vaivattomuus, joka liittyy kaupassa käyntiin ja viinien ostamiseen, tulee lisääntymään. Suurimmat hyödyt luonnollisesti tulevat niille elinkeinonharjoittajille, jotka saavat oikeuden viinien myyntiin, Neimala sanoo Ylelle.
Viinien vapauttamisen haittapuoleksi Neimala nostaa alkoholin kokonaiskulutuksen kasvamisen ja alkoholin ihmisille ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen lisääntymisen.
Neimala arvioi, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ongelmat voisivat kasvaa.
– Aika lailla haittojen kustannukset tulevat yhteiskunnan kannettaviksi ja jossakin määrin myöskin työnantajien kannettaviksi. Mitään tarkkaa euromääräistä arviota ei tietenkään ole mahdollista tehdä.
– Mutta aika lailla riidattomalta näyttää se, että alkoholin saatavuuden lisääminen lisää kulutusta, ja kun kulutus lisääntyy, niin silloin myöskin ongelmat ja haitat lisääntyvät, Neimala toteaa.
Hallitus vapautti jo korkeitaan kahdeksan prosenttiset viinit ja oluet ruokakauppojen valikoimiin kesäkuussa 2024.
KKV:n selvityksen mukaan vapautettujen juomien hinnat alenivat ja niiden valikoima kasvoi. Alko ja ruokakaupat ovat myyneet vapautettuja tuotteita keskimäärin samoilla hinnoilla. Alkoholin vähittäismyynti ei kuitenkaan ole kokonaisuutena kasvanut, koska muiden kuin vapautettujen tuotteiden myynti on vähentynyt.
Myös kansalaisten asenteet vahvojen viinien siirtoa kohtaan ovat tiukentuneet.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan tämän vuoden tammikuussa 42 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että 15-prosenttisia viinejä pitäisi voida ostaa ruokakaupoista. Vuonna 2022 vastaava osuus oli 54 prosenttia.
Muokattu klo 10.55: Päivitetty kauttaaltaan viiniselvityksen ja Alkon tiedotteen annilla sekä Neimalan kommenteilla ja ministeri Grahn-Laasosen X-viestillä. Klo 14:25 päivitetty Sari Essayahin kommentilla.