Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta kertovat linjanneensa, että Suomi karkottaa yhden Venäjän suurlähetystössä diplomaattistatuksella toimivan henkilön maasta.
Ulkoministeriö ilmoittaa asiasta Venäjän suurlähettiläälle, kertoo valtioneuvoston kanslia tiedotteessa. Toimenpide suoritetaan samanaikaisesti muiden Euroopan unionin jäsenmaiden vastaavien toimien kanssa.
– Salisburyn isku on vakava uhka koko Euroopan turvallisuudelle. On tärkeää, että asiassa ryhdytään asianmukaisiin toimiin sekä EU:n puitteissa että kahdenvälisesti, valtioneuvosto linjaa tiedotteessa.
Suomen lisäksi myös useat maat ovat ilmoittaneet karkottavansa Venäjän diplomaatteja. EU-maista diplomaatteja karkottavat ainakin Saksa (4), Tšekki (3), Liettua (3), Latvia (1), Ranska (4), Puola (4), Hollanti (2), Tanska (2), Ruotsi (1), Romania (1) ja Viro (1).
Pääministeri Juha Sipilä: Toimi huolellisesti harkittu
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo blogikirjoituksessaan keskustelleensa erityisesti Ruotsin kanssa yhteisistä toimista
– Olen tänään keskustellut useaan otteeseen Ruotsin pääministeri Stefan Löfvenin kanssa. Suomi ja Ruotsi tekivät loppuun asti töitä yhdessä, jotta unioni voisi soveltaa laajempaa keinovalikoimaa ja löytäisi yhtenäisen linjan, Sipilä kirjoittaa.
– Päädyimme tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa karkottamaan yhden venäläisdiplomaatin. Toimi on huolellisesti harkittu ja mitoitettu, Sipilä toteaa blogissaan.
"Suomi osoittaa, mihin viiteryhmään se haluaa kuulua"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että diplomaattien karkotuksilla on haluttu osoittaa Iso-Britannialle laajalti tukea. Hänen mukaansa osallistumalla karkotuksiin Suomi osoittaa kuuluvansa Länteen.
– Jos nyt yksi diplomaatti karkotetaan, se ei numeromääräisesti ole suuri, mutta symbolisena toimena Suomi silloin osoittaa, mihin viiteryhmään se haluaa kuulua, Tiilikainen sanoo Ylelle.
Tiilikainen huomauttaa, että tapahtumien taustalla on Venäjän ja Lännen jo ennestään tulehtuneet suhteet.
Venäjä on jo sanonut vastaavansa karkotuksiin samalla mitalla. Tiilikaisen mukaan diplomaattien karkotuksilla osapuolet viestittävät tyytymättömyyttään tilanteeseen.
– Tällainen molemminpuolinen karkottaminen heijastuu tietysti negatiivisella tavalla Venäjän ja Lännen välisiin suhteisiin.
Britannia pyysi viime viikon EU-huippukokouksessa muiden EU-maiden tukea Salisburyn hermomyrkkyiskun vuoksi. Britannia syyttää iskusta Venäjää ja on itse karkottanut maasta yli kaksikymmentä venäläisdiplomaattia.
Venäjä on kiistänyt osallisuutensa jyrkästi.
Entinen kaksoisagentti Sergei Skripal ja hänen tyttärensä ovat yhä kriittisessä tilassa sen jälkeen, kun he altistuivat hermomyrkylle Etelä-Englannissa Salisburyn kaupungissa 4. maaliskuuta.
Lue myös
Presidentti Niinistö ja pääministeri Sipilä diplomaattikarkotuksesta: Vaati perusteellisen harkinnan
Useat EU-maat eivät ole vielä päättäneet diplomaattikarkotuksista
EU syyttää suoraan Venäjää Salisburyn hermomyrkkyattentaatista: "Ainoa uskottava selitys"