Yhdysvaltalaiset ja tanskalaiset tutkijat kertovat, että heidän kehittämänsä verikoe ennustaa erittäin tarkasti, uhkaako raskaus päättyä ennenaikaiseen synnytykseen. Samalla verikoe on ultraäänen veroinen ja sitä paljon halvempi tapa laskea, koska täysiaikainen vauva syntyy, tutkijat sanovat.
Maailmassa syntyy joka vuosi 15 miljoonaa lasta, joiden olisi vielä pitänyt jatkaa kehittymistä kohdussa. Keskosena syntyminen on pikkulasten suurimpia kuolinsyitä, ja henkiin jääneille se aiheuttaa usein kehitysvaurioita, etenkin oppimisvaikeuksia.
Keskossynnytyksen riskille ei ole ollut pätevää ennustustapaa, eikä syykään yleensä selviä. Ennusteet ovat olleet tarkkuudeltaan vain 20-prosenttisia. Ne ovat päteneet yleensä vain riskiryhmäksi tiedettyihin naisiin, kuten heihin, joilla on ollut aiempia keskossynnytyksiä.
Synnytys määritellään ennenaikaiseksi ja lapsi keskoseksi, jos laskettuun aikaan on kolme viikkoa tai enemmän. Suomessa yksi 20 vauvasta syntyy keskosena.
Perusmalli laadittiin Tanskassa
Tohtori Stephen Quake yhdysvaltalaisesta Stanfordin yliopistosta sai kimmokkeen tutkimukseen, kun hänen tyttärensä syntyi lähes kuukauden ennen laskettua aikaa. Vaikka tyttö on nyt terve ja aktiivinen teini, hänen elämänsä alun herättämät kysymykset jäivät mieleen, Quake sanoi.
Tanskalainen Mads Melbye on tutkinut vuosia juuri keskosuuden syitä. Nyt valmistunut tutkimus on ensimmäinen todellinen edistysaskel pitkään aikaan, sanoo Stanfordin vierailuprofessorina työskentelevä Madsen, tutkimuksen toinen johtaja.
Tutkimuksen perusaineistona olivat 31 tanskalaisnaisen verikokeet, jotka tehtiin viikoittain koko raskauden ajan. Kaikki saivat täysiaikaisen vauvan.
Verinäytteistä rakennetun tilastollisen mallin perusteella tunnistettiin istukan ja naisen lähetti-RNA:sta yhdeksän tekijää, jotka ennustavat raskauden kestoa ennennäkemättömän tarkasti, tutkijat sanovat. Lähetti-RNA kuljettaa kopioimaansa DNA:ta proteiinia valmistaviin soluihin.
Ennuste on jopa 80-prosenttisen varma
Tanskalaismalliin verrattiin 38 yhdysvaltalaisnaisen verinäytteitä. He olivat synnyttäneet aiemmin keskosen tai heillä oli supistuksia liian varhain. 13:n vauva syntyi ennenaikaisesti.
Lähetti-RNA ennusti keskossynnytyksen 75–80-prosenttisen varmasti. Tutkijat havaitsivat myös, että kehotus ennenaikaisen synnytyksen käynnistämiseen tuli naisen elimistöstä, ei istukasta.
Tutkimus on julkaistu Science-lehdessä. Tuloksien varmistaminen vaatii isomman otoksen, ennen kuin menetelmä voidaan ottaa käyttöön.
Keskosuutta aiheuttava biologinen mekanismi on tämänkin tutkimuksen jälkeen yhä arvoitus. Tutkijat pyrkivät nyt selvittämään, mikä on geenien merkitys. Tavoitteena on myös lääke, joilla uhkaavaa ennenaikaista synnytystä voitaisiin lykätä.
Bakteerit syypäitä?
Juuri julkaistu toinen tutkimus syyttää ennenaikaisista synnytyksistä bakteereja. Tutkijat sanovat, että jopa puolet keskossynnytyksistä olisi estettävissä yksinkertaisella pyyhkäisynäytteellä odottavan naisen synnytyskanavasta.
Brittiläisen Genesis-tutkimussäätiön tavoitteena on sekä rajoittaa raskauden aikaista antibioottien käyttöä, joka tuhoaa elimistön hyödyllistä bakteeriyhteisöä, että palauttaa hyödylliset bakteerit haitallisten tilalle.
Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, kommentoi Lontoon Kings Collegen lastenlääketieteen professori Andrew Shennan The Telegraph -lehdessä. Vastaavista kokeista on harvoin saatu käytännön hyötyä, Shannon sanoo.
Hän myöntää kuitenkin, että testistä saattaa vastaisuudessa tulla hyödyllinen riskiraskauksien aiempaa nopeammassa havaitsemisessa, vaikka hoitokeinot yhä puuttuvat.
Yhden apu on toisen riski
Myös lontoolaisen Imperial Collegen tutkijat havaitsivat bakteeriyhteisön muuttumisen merkityksen aiemmin tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan. He selvittivät ennenaikaisen lapsivedenmenon takia annetun antibioottilääkityksen yhteyttä keskossynnytyksiin.
Vanhastaan tiedetään, että raskauden aikana emättimen bakteeriyhteisö yksipuolistuu. Valtaan pääsevät ennen muuta laktobasillit, joita ihmisellä on tyypillisesti suolistossaan ja suussaan.
Imperial Collegen tutkimuksen mukaan ennenaikaisen lapsivedenmenon antibioottilääkitys vähentää laktobasilleja ja lisää sikiölle mahdollisesti vaarallisien bakteerien määrää, muun muassa stafylokokkeja ja streptokokkeja.
Emättimen mikrobiomi voi joutua epätasapainoon jopa joka toisella naisella, BMC Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin.
Ongelmallista antibioottien käytöstä tekee se, että joillakin samassa tilanteessa olevilla naisilla ne suojelevat sikiötä, mutta osalle ne ovat vahingoksi. Tutkijaryhmän mukaan hoitosuositukset vaativat lisätutkimuksia muun muassa siitä, mitkä antibiootit ovat turvallisin vaihtoehto.