Kymmenen lääkäriä seuraa neurokirurgi Sakari Savolaisen opetusta uuden älymikroskooppisimulaation saloihin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Itä-Suomen mikrokirurgiakeskukseen saapuneet lääkärit saavat oppia selkäydinkanavan ahtauman operointiin. Koulutuksessa perehdytään myös lannerangan vapautus- ja korjaustekniikkoihin.
Niin sanotulla älyleikkausmikroskoopilla lääkärit harjoittelevat oikeilla välineillä ja simulaatioon voidaan luoda myös keinotekoisesti verenkiertoa ja selkäydinnestetilan vuotoa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä neurologiaan erikoistuva lääkäri Mirva Nätynki on tyytyväinen simulaatioharjoitteluun.
– Kyllä oli yllättävän aidon tuntuista. Se ettei tässä ollut oikea potilas rohkaisee vielä vähän enemmän yrittämään uudella tavalla. Omia totuttuja tapoja voi rikkoa niin, että voi kehittyä rauhallisesti ja ilman painostusta, että potilaalle tulee komplikaatioita, arvioi Mirva Nätynki.
Ennen vanhaan ehkä paras mahdollisuus oli opetella mestari-kisälli-menetelmällä.
Timo Koivisto
Koulutuksessa esitelty uusi saksalainen simulaatiomenetelmä ei ole vielä vakituisessa käytössä Suomen yliopistosairaaloissa. Myös harjoituksessa käytetty leikkausmikroskooppimalli on Suomessa vasta esittelyvaiheessa.
Katso alla olevalta videolta, miltä selkäkirurgiasimulaatio näyttää. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Simulaatioharjoittelu parantaa potilasturvallisuutta
Leikkausmikroskooppien kehittyminen ja uusi selkäsimulaattori mahdollistavat entistä korkealaatuisemman hoidon. Leikkausharjoittelu voidaan myös nauhoittaa ja lääkäri voi katsoa omaa toimintaansa tarkasti. Leikkausmikroskooppi antaa hyvän suurennoksen. Myös leikkaussalissa avustava henkilökunta näkee leikkauskuvan kolmiulotteisena.
Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian ylilääkäri Timo Koivisto on innoissaan mikrokirurgiakeskuksesta ja uudesta simulaatiokoulutuksesta.
– Ennen vanhaan ehkä paras mahdollisuus oli opetella mestari-kisälli-menetelmällä. Seurattiin ja saatiin vähän tehdä, toki ohjatusti. Nyt voimme harjoitella pitkälle jo kuivaharjoitteluna hyvin realistisilla simulaatiomalleilla. Sitten kun siirrytään leikkaamaan potilasta ollaan jo monta askelta pidemmällä ja minimoidaan riski vahinkoihin, sanoo Koivisto.
Koulutukseen osallistunut oululainen Mirva Nätynki pitää selvänä, että yhä parantuva tekniikka ja harjoittelu uudella simulaatiomallillla ja leikkausmikroskoopilla parantavat leikkaustuloksia. Nätynki luonnehtii rakastavansa neurokirurgiaa, mutta erityisesti häntä kiinnostavat aivot.
– Hyvä mikrokirurgi on vähintäänkin vakaakätinen, kärsivällinen ja taitava, linjaa Mirva Nätynki.
Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on jo nykyään hyviä leikkausmikroskooppeja. Nyt esiteltyä uutta mallia ei saada käytännön potilastyöhön ihan äkkiä. Ylilääkäri Timo Koiviston toiveena on, että uusi robottimikroskooppi voitaisiin hankkia KYSiin ehkä kahden vuoden kuluttua. Se riippuu kuitenkin rahasta.
– Emme voi heti saada kaikkein uusinta. Kun hyvin perustelemme ja osoitamme, että potilasturvallisuus paranee ja leikataan paremmin ja tehokkaammin niin yleensä hankkeet menevät läpi.
Mikrokirurgiakeskus haluaa tarjota säännöllistä koulutusta
Nyt vajaan vuoden toimineessa Itä-Suomen mikrokirurgiakeskuksessa käy harjoittelemassa myös lääketieteen opiskelijoita. Koulutus voi auttaa opiskelijaa löytämään oman erikoistumisalan nykyistä nopeammin.
– Aiemmin mikrokirurgia on ollut erikoiskädentaitoa ja se on opittu vasta erikoistumisvaiheessa. Nyt saadaan entistä taitavampia teknisiä suorittajia tulevaisuutta varten, kertoo mikrokirurgiakeskuksen koordinaattori Antti-Pekka Elomaa.
KYSin neurokirurgian ylilääkäri Timo Koiviston mukaan suunnitelmissa on luoda keskukseen säännöllinen, jokavuotinen koulutus selkäkirurgiaan. Simulaatiomalli auttaa arvioimaan myös lääkärin kyvykkyyttä eri leikkauksiin.
– On hyvä luoda koulutusohjelma, jossa pätevöidytään niin, että pieni lääkärijoukko voi hoitaa kaikkein vaikeimpia selkäkirurgisia ongelmia. Selkäkirurgia on keskitettävä yksiköihin, joissa leikataan vähintään 150 potilasta vuodessa. Tämä takaa sen, että kirurgi ja muu leikkaussalihenkilöstö perehtyvät hoitoon. Se on edellytys korkealaatuiselle tulokselle, sanoo Koivisto.
Mikrokirurgiakeskuksen koordinaattori Antti-Pekka Elomaan mukaan Suomessa on nykyään noin 20 erittäin vaativaan selkäkirurgiaan perehtynyttä kirurgia. Pelkästään Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehdään vuodessa noin 300–500 kaularankaleikkausta, 400–600 lannerankaleikkausta ja joitakin kymmeniä rintarangan alueen leikkauksia. Lisäksi ortopedialla tehdään lanne- ja rintarangan toimenpiteitä noin 500 vuodessa.