Viime vuoden aikana Suomen ammattikorkeakouluista on tehty tuhansia yritysvierailuja ja yhteydenottoja organisaatioihin ja säätiöihin. Myös yksityisihmisiä on lähestytty käsi ojossa. Tavoitteena on ollut kerätä lahjoituksia ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittamiseksi, samaan tapaan kuin yliopistot (opetus- ja kulttuuriministeriö) tekivät pari vuotta aikaisemmin.
Ammattikorkeakoulujen keräystulos jäi kuitenkin murto-osaan yliopistojen vastaavan varainhankinnan summasta. Siinä missä yliopistot kokosivat yhteensä 130 miljoonan euron potin yksityisiltä lahjoittajilta, ammattikorkeakoulujen kokonaissumma jäänee 25 miljoonan euron tienoille. Tulos tarkentuu, kun ammattikorkeakoulut ilmoittavat keräystietonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle tammikuun lopulla.
Humanismi ei vedä rahaa puoleensa, ruotsinkieliselle koulutukselle jättipotti
Yle teki ammattikorkeakoulujen rehtoreille sähköpostikyselyn varainkeruun onnistumisesta. Vastauksia saatiin kahdestakymmenestä koulusta. Lista eri koulujen saamista lahjoituksista löytyy kokonaisuudessaan jutun lopusta.
Kyselyyn vastanneista eniten rahaa keräsivät ruotsinkielistä koulutusta tarjoava Yrkeshögskolan Novia, joka sai lahjoituksia 6,2 miljoonaa, sekä ruotsin- ja englanninkielistä koulutusta tarjoava Yrkeshögskolan Arcada. Sille tehtiin lahjoituksia yli kuuden miljoonan euron arvosta. Mukana on yritysten lisäksi myös yksityishenkilöiden ja säätiöiden tekemiä lahjoituksia.
Varainkeruussaan onnistuivat myös Metropolia sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Tampere ja Metropolia ilmoittavat keräystuloksekseen yli 2 miljoonaan euroa. Turun kokonaispotti on 1,88 miljoonaa euroa.
Lahjoitusten määrään kertovat pettyneensä ainakin Jyväskylän, Satakunnan, Lapin ja Lahden ammattikorkeakoulut.
Heikoimman tuloksen teki Humanistinen ammattikorkeakoulu, jonka keräyssumma jäänee muutamiin kymmeniin tuhansiin euroihin. Parempaa tulosta toivottiin, vaikka HUMAKin osalta keräys pääsi kunnolla alkamaan vasta syksyn aikana.
– Toisille aloille lahjoittajia on helpompi löytää kuin toisille. Humanistiset alat, joita meidän ammattikorkeakoulumme edustaa, on tältä osin haasteellisemmassa tilanteessa, viestittää HUMAKin rehtori Jukka Määttä.
Suurin osa ammattikorkeakoulujen rehtoreista uskoo, että korkeakoulujen oma varainkeruu on tullut jäädäkseen. Ammattikorkeakouluille annettua lupaa varainkeruuseen koettiin tärkeäksi myös, koska vastaava lupa on myös yliopistoilla. Valtion vastinrahan uskottiin selvästi lisänneen kumppaneiden intoa lahjoitusten tekemiseen.
Useampi Ylen kyselyyn vastannut ammattikorkeakoulun rehtori kuitenkin muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen rahoitusta ei voi pitkäjänteisesti rakentaa lahjoitusten varaan.
– Varainkeruun rooli suomalaisessa korkeakoulutuksessa ei saa korvata pitkäjänteistä perusrahoitusta. Suhdanteet vaihtelevat ja pitää muistaa, että koulutuksen kautta kilpailukyvyn rakentamisessa kvartaali on ennemmin neljännes vuosisata kuin neljännes vuosi, pohtii Kainuun ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.
Jyväskylässä saavutettiin vain kuudesosa tavoitteesta
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa aloitettiin varainkeräyskampanja suurin odotuksin. Tavoitteeksi asetettiin noin kolmen miljoonan euron keräyssumma. Saman verran Jyväskylän yliopisto oli saanut lahjoituksina kesäkuussa 2017 päättyneessä keräyksessään.
Ammattikorkeakoulu joutui pettymään odotuksiinsa. Lähes 400 yritysvierailua poiki lahjoituksina vain noin puoli miljoonaa euroa.
– Apurahojen hakeminen ei ole meille uusi asia, mutta rahan kerääminen ilman vastiketta on. Ja se näyttää selvästi olevan myös yrityksille outo käsite, arvioi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallintojohtaja Mikko R. Salminen.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun varainhankinnassa parikymmentä koulutusalojen johtajaa ja opettajaa jalkautui tekemään yrityskäyntejä. Hallintojohtaja myöntää, että keräyksestä olisi voitu saada taloudellisesti parempi tulos, jos varainkeruu olisi keskitetty yhdelle henkilölle. Näin toimittiin esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa aikoinaan.
Valittu tyyli ei kuitenkaan kaduta, päin vastoin. Lähes kaikkien ammattikorkeakoulujen tavoin Jyväskylässä kiitellään varainkeruun ja yrityskäyntien mukanaan tuomia kontakteja jopa rahaakin arvokkaampina saavutuksina.
– Alkanut vuosi näyttää olevan ennätyksellinen tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja yritysten kanssa tehtävässä palvelutoiminnassa. Eli työmme näkyy siellä puolella. Kyllä työtä vastaan rahaa löytyy, arvioi itsekin yrityskäynneillä kiertänyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön johtaja Pasi Raiskinmäki.
Säätiöt laiskasti liikkeellä
Yliopistojen vastaavassa varainkeräyksessä pari vuotta sitten yli puolet lahjoituksista tuli erilaisilta säätiöiltä (Talouselämä).
Ammattikorkeakoulujen huutoon säätiöt eivät vastanneet yhtä hanakasti.
Hallintojohtaja arvioi, että osasyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun heikkoon keräystulokseen oli juuri säätiöiden ennakoitua nihkeämpi suhtautuminen varainkeruuta kohtaan.
Esimerkiksi Koneen säätiö päätti pari vuotta sitten tukea tieteen ja taiteen vapautta lahjoittamalla yliopistojen pääomakeräykseen yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tukea sai kolme yliopistoa. Koneen säätiön johtaja Anna Talasniemi selittää silloisen päätöksen olleen poikkeus säätiön toimintatapaan. Yleensä avustuksia taiteelle ja tutkimukselle jaetaan kerran vuodessa hakemusten perusteella.
Ammattikorkeakoulujen varainkeruun kohdalla vastaavaa poikkeusta ei Koneen säätiössä haluttu tehdä.
– Olemme kehottaneet ammattikorkeakouluja hakemaan rahoitusta projekteilleen meidän yleisessä haussamme, Talasniemi vastaa.
Vaasan alueella huomattiin, että osassa säätiöistä säännöt saattavat estää lahjoittamisen ammattikorkeakoululle.
– Useimmilla, rahakkaimmilla, rahaa voidaan antaa joko “ruotsinkieliseen” tai “yliopistotoimintaan”. Joiltakin säätiöiltä kuitenkin rahaa saatiin, kuvailee Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Tauno Kekäle.
Kokonaan ilman säätiöiden rahoitusta ammattikorkeakoulut eivät kuitenkaan jääneet. Esimerkiksi Jane ja Aatos Erkon säätiö kertoo tukeneensa Arcadan varainkeruuta miljoonan euron lahjoituksella. Myös Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö jakoivat lahjoituksia useammalle ammattikorkeakoululle.
Valtion rahaa oman ahkeroinnin vastineeksi
Ammattikorkeakoulujen varainhankinta tuli mahdolliseksi lakimuutoksen myötä vuoden 2017 alussa. Valtio kannusti varainkeruun aloittamista (Valtioneuvosto) lupaamalla niin sanottua vastinrahaa siinä suhteessa, kuin omaa rahaa on saatu kerättyä.
Ammattikorkeakouluille varattu kokonaispotti on 24 miljoonaa euroa, eli käytännössä ammattikorkeakoulu voisi saada toisen euron jokaista itse keräämäänsä euroa kohden. Yhdelle koululle voidaan myöntää enintään neljä miljoonaa euroa.
Ehdot ovat kuitenkin tiukat, eivätkä kaikki lahjoitukset välttämättä kerrytä vastinrahaa. Esimerkiksi kunnat ja kaupungit tai niiden omistamat liikelaitokset eivät voi lahjoittaa rahaa niin, että valtio maksaisi sille vastinrahaa. Omistajienkaan raha ei oikeuta vastinrahaan.
Vastinrahaan oikeuttava varainkeruu päättyi vuoden vaihteessa ja päätökset kullekin koululle myönnettävästä summasta tehdään helmi-maaliskuussa.
Ammattikorkeakoulujen varainkeruun tulokset
Ylen Ammattikorkeakoulujen rehtoreille tekemän sähköpostikyselyn perusteella.
Diakonia ammattikorkeakoulu - 147 000 €
Centria ammattikorkeakoulu - 413 000 €
Hämeen ammattikorkeakoulu - 590 000 €
Jyväskylän ammattikorkeakoulu - n. 500 000 €
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) - 1 362 000 €
Kajaanin ammattikorkeakoulu - alle 400 000 €
Karelia-ammattikorkeakoulu - 615 000 €
Lahden ammattikorkeakoulu - 760 000 €
Lapin ammattikorkeakoulu - noin 400 000 €
Laurea-ammattikorkeakoulu - 185 000 €
Metropolia Ammattikorkeakoulu - 2 050 000 €
Oulun Ammattikorkeakoulu - 669 000 €
Saimaan ammattikorkeakoulu - 621 000 €
Satakunnan ammattikorkeakoulu - 317 045 €
Seinäjoen ammattikorkeakoulu - 1 215 000 €
Tampereen ammattikorkeakoulu - yli 2 000 000 €
Turun ammattikorkeakoulu - 1 880 000 €
Vaasan ammattikorkeakoulu - 685 000 €
Yrkeshögskolan Arcada - yli 6 000 000 €
Yrkeshögskolan Novia - 6 200 000 €
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu - 1 065 000 €, josta vastinrahaan oikeuttava osuus on 365.000 €
Humanistinen ammattikorkeakoulu - Tulos vielä tarkistamatta, arviolta muutamia kymmeniä tuhansia
Muutettu 4.1.2019 klo 18.50: Lisätty tieto Yrkehögskolan Noviasta, joka oli yksi eniten keränneistä ammattikorkeakouluista.
Täydennetty 7.1. klo 13.12: Lisätty Diakonia-ammattikorkeakoulun ilmoittama keräystulos