Hedelmöityshoidoilla syntyvät lapset syntyvät jonkin verran pienempinä ja useammin ennenaikaisina kuin tavallisin keinoin alkunsa saavat. Tosin tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan tämä ei todennäköisesti johdu hedelmöityshoidoista.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta nyt julkaistussa tutkimuksessa hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneita verrattiin myös sisaruksiin, jotka olivat hedelmöittyneet luonnollisesti. Tämän ansiosta tutkijat pystyivät aiempaa paremmin huomioimaan perheeseen ja vanhempiin mahdollisesti liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa raskauden kulkuun.
Tutkimukseen poimittiin tietoja 66 000 suomalaislapsesta, joista 4 prosenttia (2 800) oli saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla vuosina 1995–2000.
Ensimmäisessä analyysissa hedelmöityshoidoilla alkunsa saaneiden havaittiin syntyneen pienikokoisempina ja muihin lapsiin verrattuna todennäköisemmin ennenaikaisina senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monet vanhempiin ja lapsiin liittyvät taustamuuttujat.
Yhteys kuitenkin heikkeni ja käytännössä katosi, kun vertailukohdaksi otettiin saman perheen lapset, jotka olivat hedelmöittyneet luonnollisesti. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että havaitut riskit eivät ainakaan suurelta osin johdu hedelmöityshoidoista. Tutkimuksesta ei voi päätellä, mistä yhteys tarkalleen johtuu, mutta mahdollisesti se liittyy niihin naisen tai miehen ominaisuuksiin, jotka ovat myös hedelmättömyyden taustalla.
Suomessa hedelmöityshoitojen avulla syntyy noin 2 500 lasta vuosittain. Hoitoihin liittyy hieman suurentunut ennenaikaisen synnytyksen, sikiön pienipainoisuuden ja rakennepoikkeavuuksien riski. Käytännössä riskit ovat pieniä, ja nykymenetelmillä ne saattavat myös olla pienempiä kuin tämän aineiston perusteella näyttää.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.