Artikkeli on yli 6 vuotta vanha

150-vuotispäiväänsä viettävä Kemi on paininut jo vuosia huonon imagonsa kanssa – asukkaiden mielestä merikaupunki on mainettaan parempi

Kemiläiset itse kokevat, että kaupunki on mainettaan parempi. Naapuri-Torniostakin heltiää Kemille kiitoksia esimerkiksi kauniista ranta-alueesta.

Kemin kaupunki, auringonlasku.
Kuva: Risto Koskinen / Yle
  • Jari Peltoperä

Kemi on sijoittunut vuosi toisensa perään kehnosti kaupunkien vetovoimaisuutta ja mielikuvia mittaavissa tutkimuksissa. Tästä huolimatta moni kemiläinen kehuu viihtyvänsä hyvin pienessä, merellisessä kotikaupungissaan ja on sitä mieltä, että kaupunki on mainettaan parempi paikka.

– Kemihän on oikeastaan maineensa vanki. Minulla on Kemistä kokemuksia yli 20 vuoden ajalta ja se on paljon parempi paikka mitä on annettu ymmärtää. Ei se maine sinänsä harmita. Sillä on myös puolensa, että saa asua sellaisessa paikassa, jolla on kunnon maine, sanoo kemiläinen Markus Hintikka.

Kun menee rantaan päin, niin siellä on tosi kaunista ja kirkkokin on hieno.

Saara Vanhala

Kemiläinen Annica Marjamaa myöntää, että Kemillä on vähän huono maine, mutta jokainen kaupunkilainen voisi pohtia itsessään, miten siihen voisi vaikuttaa omilla toimillaan.

– Jokainen kemiläinen voi itse myös omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että sitä ei ainakaan tallaa enempää. Minusta sitä kemiläisyyttä voisi sen sijaan vähän nostaa ja tuoda esille. Minusta se maine ei kuitenkaan ole niin huono, mitä ulkopuolelta saattaa näyttää.

Kemin sisäsatama taivaalta kuvattuna.
Kemin sisäsataman viihtyisyyttä on kehitetty viime vuosina. Kuva: Antti Ullakko / Yle

Ranta on kaunis ja kirkko on hieno

Naapurikaupunki Torniosta muistutetaan, että pientä kilpailua kaupunkien välillä on ollut aina. Myös historialliset syyt vaikuttavat suhtautumisessa naapuriin.

– Onhan se aina ollut semmoinen kissa-hiiri-leikki tässä Kemin ja Tornion välillä. Nuorena teini-ikäisenä oli aina semmoista pientä nahistelua kemiläisten kanssa. Rakkaita naapureita ovat kuitenkin nykyään, toteaa torniolainen Jyrki Hyykoski.

Kemin kaupunki.
Kuva: Antti Ullakko / Yle.

Herrojen Kemi muuttui 1930-luvun alkupuolella työläisten Kemiksi, kun kaupunki laajetessaan kasvatti väkilukuaan ja muun muassa tehdasalueet työläisineen tulivat osaksi Kemiä.

– Onhan Kemillä tietysti sellainen historia, että se on ollut enemmän poliittisesti punainen, sanoo torniolainen Saara Vanhala.

Vanhalan mielestä Kemin rakennuskanta keskustassa voi herättää mielikuvia itänaapurista, mutta kaupungista löytyy kauneuttakin.

– Kun menee rantaan päin, niin siellä on tosi kaunista ja kirkkokin on hieno. Ei se Kemi ole niin sanotusti ankean puolella kokonaan, vaan se riippuu missä kohti siellä kulkee, Vanhala pohtii.