Miro Määttänen otettiin huostaan 12-vuotiaana. Poika oli lopettanut koulunkäynnin ja vanhemmat olivat avuttomia.
Ennen lastenkotia Määttänen oli urheilullinen nuori, joka ei ollut sekaantunut päihteisiin. Kuusi vuotta myöhemmin lastenkodista täysi-ikäistyi muuttunut mies.
– Silloin mä olin aika pohjalla oleva narkomaani, Määttänen sanoo.
Laitoksessa Määttänen sai vaikutteita vanhemmilta nuorilta. Ilmapiiri oli hänen mielestään alistava. Karkureissun tai kotiloman jälkeiset riisuttamiset ja kollektiiviset rangaistukset olivat arkipäivää. Haleja ei herunut.
Kolmen viime vuoden aikana viranomaiset ovat kiinnostuneet siitä, mitä lastensuojelulaitosten sisällä tapahtuu. Ja epäkohtia on alkanut löytyä.
Enemmän epäkohtia kuin on luultu
Ylen selvityksen perusteella aluehallintovirastot ja eduskunnan oikeusasiamies ovat ojentaneet viime vuosina ainakin 50:tä lastensuojelulaitosta ja ammatillista perhekotia niissä havaituista epäkohdista.
Tähän asti julkisuudessa on puhuttu vain yksittäisten lastenkotien ongelmista. Ylen selvityksen perusteella laittomuudet ovat huomattavasti luultua laajempia ja koskevat koko Suomea.
Tämän jutun lopusta löydät kaikki laitokset, joista viranomaiset ovat havainneet puutteita.
Yle kävi tätä juttua varten kaikki aluehallintovirastojen ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lastensuojelun valvontaa koskevat julkiset asiakirjat vuosilta 2017–2019.
Puutteita joka kymmenennessä laitoksessa
Käytännössä havaittujen puutteiden lukumäärä tarkoittaa sitä, että noin joka kymmenennestä suomalaisesta lastensuojelulaitoksesta on löytynyt vikaa. Puutteet ovat liittyneet lastensuojelulain rikkomiseen, lapsen ihmis- ja perusoikeuksien loukkaamiseen ja dokumentointiin.
Ylen Valviralta saamien lastensuojelulaitosten ja ammatillisten perhekotien toimilupien mukaan Suomessa on noin 500 julkista ja yksityistä lastenkotia. Samalla yrityksellä voi olla useita toimipaikkoja tai yksiköitä.
Laitoksista löytyneet epäkohdat ovat olleet jopa niin pahoja, että viime viikolla valvova viranomainen päätyi keskeyttämään Iitissä sijaitsevan Loikalan kartanon toiminnan.
Nuorten kertomuksia ei ole aiemmin uskottu
Eduskunnan oikeusasiamiehen laitoksessa asuneilta nuorilta kuulemien tarinoiden mukaan lapsia on eristetty, riisutettu ja kohdeltu monella tapaa epäkunnioittavasti Loikalassa.
Yle vieraili Loikalassa pari viikkoa ennen kuin Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti laitoksen toiminnan keskeyttämisestä.
Videolla Loikalan johtaja Heidi Rauha kertoo, että lasten tarinat esimerkiksi heidän turvahuoneestaan ovat “puppua”.
Rauhan mukaan lapsia ei ole pidetty turvahuoneessa pitkiä aikoja, vaikka lasten kertomusten mukaan eristyksessä olisi vietetty jopa viikkoja.
Yle haastatteli tätä juttua varten lukuisia nuoria ja heidän vanhempiaan. Lapset ovat asuneet eri laitoksissa.
Osa oli tyytyväisiä lastensuojelulaitosten toimintaan, mutta osa koki, ettei heitä oltu kuunneltu. Ei laitoksessa, ei sosiaalityöntekijät eikä valvovat viranomaiset.
Miro Määttänen ei ole asunut Loikalassa, mutta hänellä on kokemuksia viidestä muusta lastensuojelulaitoksesta Suomessa. Yle on tarkistanut Määttäsen lastensuojeluhistorian monesta eri lähteestä.
Myös Määttänen kokee, ettei häntä ole kuultu.
– Musta tuntuu, ettei nuoria uskota. Ajatellaan vain, että ongelmanuori puhuu paskaa, Määttänen sanoo ja pahoittelee ruman sanan käyttämistä.
Onko sinulla kokemuksia lastensuojelusta?
Katso koko juttu videolta ja keskustele aiheesta jutun lopussa. Toimittajat Kaisu Jansson ja Riku Roslund ovat mukana keskustelemassa keskiviikkona kello 18 saakka.
Viranomaisten asiakirjoihin perustuvasta taulukosta voit suodattaa tuloksia laitoksen nimen ja sijaintikunnan perusteella.
Taulukkoa ladataan
Miten lapsia kasvatetaan laitoksissa? Katso A-studio keskiviikkona kello 21.
Korjaus 17.10. klo 17:03. Toisin kuin jutun taulukossa ensin kerrottiin, Niemelän pienryhmäkodin yöaikainen mitoitus oli kunnossa. Avi kiinnitti huomiota siihen, että yksikön henkilökuntamitoitusta pitää arvioida erityisesti silloin, kun sinne sijoitetaan uusia lapsia tai nuoria.
Lue myös: