Jokainen vauva itkee joskus. Kun selittämätön itku kestää tuntikausia päivässä, monena päivänä viikossa, useiden viikkojen ajan, puhutaan koliikista.
Sen aiheuttaja on jäänyt toistaiseksi hämärän peittoon, eikä vaivaan ole lääketieteellistä hoitoa.
Koliikki helpottaa useimmiten noin kolmen, viimeistään kuuden kuukauden iässä.
Se on laiha lohtu itkuisen vauvan kanssa sinnitteleville vanhemmille, tietää lehtori Leena Hannula Metropolia Ammattikorkeakoulusta.
Hän on paitsi terveystieteiden tohtori, myös äiti, joka on itsekin aikanaan hoitanut omaa koliikkivauvaansa.
– Koliikki aiheuttaa vanhemmille hirvittävää stressiä. Lisäksi koliikkivauvojen äidit ikään kuin eristäytyvät kotiinsa, koska ei ole kivaa mennä mihinkään vauvan kanssa, jota ei saa rauhoitettua millään.
Leena Hannula on toiminut tutkijana Lohjalla toteutetussa tutkimushankkeessa, joka kartoittaa koliikkivauvojen vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta.
Tutkimuksessa mukana olleiden 35 vauvan päivittäinen itkuaika oli keskimäärin neljä tuntia, mutta osa vauvoista itki jopa kahdeksan tuntia päivässä.
15 vauvan koliikkioireilu loppui vyöhyketerapiahoitojen jälkeen kokonaan.
Muilla tutkimusvauvoilla oireilu jatkui, mutta useimmilla heistä huomattavasti lievempänä. Tuloksen saavuttamiseen riitti kolme tai neljä hoitokertaa.
Koliikki-itkun lisäksi vyöhyketerapia vähensi tutkimuksessa mukana olleiden vauvojen levotonta liikehdintää ja kehon jännitystiloja.
Koliikkioireiden osittainenkin heikkeneminen auttoi myös vanhempia. Sekä vanhemmuuteen liittyvä stressi että äitien kokema yksinäisyyden tunne hälveni tutkimusjakson aikana. Lisäksi imettäminen helpottui, kun vauvan koliikkioireet loppuivat.
"Eihän se hyvältä tunnu kun oma lapsi itkee"
Jouluaattona kaksi vuotta täyttävä Niila tervehtii iloisesti vierasta. Vauvana poika oli hyvin itkuinen, joten neuvolassa suositeltiin äidille osallistumista Lohjalla käynnissä olleeseen koliikkitutkimukseen.
Hoitomuoto oli Iina Salmiselle entuudestaan vieras, mutta päätös tutkimukseen osallistumisesta helppo.
– Eihän se hyvältä tunnu kun oma lapsi itkee. Olin kyllä kuullut vyöhyketerapiasta, mutta en tiennyt siitä etukäteen oikeastaan yhtään mitään, Iina Salminen muistelee.
Niila rauhoittui selvästi jokaisen hoitokerran jälkeen.
– Se auttoi sekä vauvaa että vanhempia. Itkuisuus väheni ja itsellekin tuli hyvä olo, kun lapsi oli hereillä ollessaan entistä tyytyväisempi. Häneen sai paremmin kontaktin ja pystyin tekemään enemmän asioita hänen kanssaan.
Itkuhälyttimestä kuuluu vaativaa äännähtelyä: Niilan pikkuveli Nuutti on herännyt päiväunilta. Hän on huomattavasti isoveljeään leppoisampi tapaus.
– Tietenkin kaikki on muutenkin erilaista toisen lapsen kanssa, mutta tällä kertaa ei tarvitse ihan koko ajan keskittyä siihen vauvan itkuisuuteen, Salminen vertaa.
Koulu- ja luonnonlääketiede samalla asialla
Lohjan tutkimuksessa on mukana sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri että luonnonlääketieteen edustajia. Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kuvaa asetelmaa poikkeukselliseksi.
– Hus on yliopistosairaala ja meillä täytyy olla kykyä ja valmiutta lähteä mukaan myös uudenlaisiin tutkimuksiin silloin, kun ne ovat hyvin suunniteltu ja perusteltu.
Nyt tehdyn tutkimuksen otanta oli suhteellisen pieni, eikä esimerkiksi verrokkiryhmää ollut. Tutkimusasetelma on kuitenkin Mäkijärven mukaan uskottava ja tutkimus on jo hyväksytty julkaistavaksi pohjoismaisessa tiedelehdessä.
Eri osapuolet saman pöydän ääreen saattanut vyöhyketerapeutti, niin ikään koliikkivauvan äiti Irene Äyräväinen toivoo, että hoitomuoto kirjattaisiin kansallisiin Käypä hoito -suosituksiin.
– Siihen tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, mutta ei se mahdotonta ole, Mäkijärvi arvioi.
Tutkimustieto on toistaiseksi vähissä
Neuvoloista ohjataan äitejä vauvoineen vyöhyketerapiaan vaihtelevasti. Yleensä hoitoa kokeillaan siinä vaiheessa, kun mitään selkeää syytä itkuisuudelle tai levottomuudelle ei löydy. Koliikkivauvoille suositellaan usein myös maitohappobakteereja.
Suurin osa tutkimuksessa mukana olleista vauvoista oli täysimetettyjä, eikä eri ruokintatavoilla havaittu yhteyttä koliikin ilmenemiseen.
Kotimaista tutkimustietoa vyöhyketerapian hyödyistä ei aikaisemmin ole juuri ollut, joten aiheeseen liittyy runsaasti epäluuloja. Itse asiassa vaihtoehtohoidot ylipäätään jakavat tiedemaailmaa jyrkästi.
Niin tai näin, Iina Salminen on tyytyväinen vyöhyketerapian tuloksiin ja nauttii arjestaan vauvan ja taaperon kanssa.
– Välillä on parempia ja välillä huonompia päiviä, mutta mitään en vaihtaisi pois!
Juttua muokattu 16.10.2019 klo 13:21. Täydennetty tietoa tutkimuksessa käytetystä hoitomenetelmästä.
Lue myös: