Perjantai 27. syyskuuta ei ollutkaan kaksosia odottavalle vaasalaiselle Eeva Kaupille ja hänen puolisolleen Ville Viklundille normaali päivä.
Eeva Kauppi meni aamulla normaalisti töihin ja kesken työpäivän sovitulle kontrolliultralle Vaasan keskussairaalaan. Sen ja lounaan jälkeen Kaupin oli tarkoitus palata takaisin töihin, mutta toisin kävi.
Ultran jälkeen hän jäi osastolle Vaasan keskussairaalaan. Viikonlopun jälkeen maanantaina hänet kiidätettiin ambulanssikyydissä reilun 300 kilometrin päähän Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.
– Ennenaikaisen synnytyksen riski oli suurentunut ja tämän takia minut siirrettiin Turkuun, sanoo Kauppi.
Raskausviikkoja Kaupilla oli tässä vaiheessa 27+3.
Tilanne on esimerkki, miten Suomessa toimitaan, jos synnyttäjällä on ennenaikaisen synnytyksen riski. Riskisynnyttäjät siirretään pääsääntöisesti yliopistosairaaloihin.
Suomessa keskosista suurin osa eli noin 95 prosenttia syntyykin tämän takia yliopistosairaaloissa. Kun näin toimitaan, on keskosten eloonjäämislukukin korkea. Asia selviää myös tuoreesta tutkimuksesta.
Suurin osa pienistä keskosista syntyy yliopistosairaaloissa
Turun yliopistollisen keskussairaalan, Turun yliopiston ja Lontoon Imperial Collegen lääketieteen tutkijat selvittivät, että erittäin pienten keskosten synnytysten keskittäminen yliopistosairaaloihin pelastaa henkiä. Tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa lääketieteen aikakauslehdessä BMJ:ssä.
Tutkimuksessa tutkittiin yli 17 000 Iso-Britanniassa ennen raskausviikkoa 28 eli yli kolme kuukautta ennen laskettua aikaa syntyneiden keskosten tietoja.
Suomessa suurin osa keskosista syntyy jo nyt maamme viidessä yliopistosairaalassa eli Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella tai Oulussa. Isossa-Britanniassa vain noin puolet keskosista syntyy vastaavan tason sairaaloissa.
– Suomessa on poikkeuksellisen hyvä tilanne, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osaston lastenlääkäri Kjell Helenius.
Riskisynnyttäjiä lähetetään Suomessa yliopistosairaaloihin
Kjell Helenius on ollut mukana tekemässä tutkimusta. Tulokset vahvistavat, että Suomessa käytäntö on oikea, kun taas Isossa-Britanniassa on parantamisen varaa.
Tutkimuksen mukaan keskosten synnytykset ja jatkohoito tulisi keskittää korkeimman hoitotason sairaaloihin, kuten Suomessa tehdäänkin. Riskisynnyttäjiä lähetetään järjestelmällisesti yliopistosairaaloihin.
– Jos epäillään, että ennenaikainen synnytys lähtee käyntiin ja äiti on pienemmässä sairaalassa, kannattaa hänet lähettää yliopistosairaalaan synnyttämään. Suomessa tämä toimii hyvin, mutta Iso-Britanniassa keskosten hoidon organisaatiota tulisi muuttaa, jotta tämä toteutuisi, sanoo Helenius.
"Hoidosta on vain hyvää sanottavaa"
Vaasalaispariskunta Eeva Kaupin ja Ville Viklundin arki on ollut syyskuun lopusta saakka poikkeuksellinen.
Kauppi vietti reilun kuukauden Turun yliopistollisen keskussairaalan prenataalisella synnytysvuodeosastolla. Siellä hoidetaan raskaana olevia tai synnyttäneitä potilaita, joiden raskauteen liittyy erityisiä riskejä.
Alussa Kaupin piti olla visusti vuodelevossa. Liikkuminen sallittiin enenevässä määrin, kun tilanne normalisoitui ja raskausviikkoja tuli lisää.
– Tyksiin joutuminen oli ensin järkytys, mutta kätilöt olivat mukavia ja empaattisia. Tämä helpotti vähän koti-ikävää. Hoidosta on vain hyvää sanottavaa, sanoo Kauppi.
Kaupin puoliso Ville Viklund tuli Vaasasta Turkuun aina viikonloppuisin ja sai yöpyä sairaalan tiloissa.
– Se, että puolisoille on järjestetty yöpymismahdollisuus merkitsee myös paljon. Se oli äärettömän hieno juttu, sanoo Kauppi.
Kun raskausviikko 32 käynnistyi Eeva Kauppi siirrettiin osastolle kotikaupunki-Vaasan keskussairaalaan.
– Tilanne ei onneksi lähtenyt kehittymään ja pikkuiset jaksavat pysyä vielä matkassa mukana. Saattaa olla, että pääsen vielä kotiin ennen kuin lapset syntyvät, sanoo Kauppi.
Kaksosten laskettu aika on joulukuun puolella.
Suomessa keskosten sairaalasiirrot ovat harvinaisia
Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat selvittivät yhdessä brittitutkijoiden kanssa, että keskosten varhaiset sairaalasiirrot lisäävät vakavien aivovammojen riskiä. Lisäksi keskosten syntyminen ja jatkohoito matalamman hoitotason sairaaloissa lisää kuolemanriskiä.
– Jos lapsi syntyy keskussairaala-tasoa vastaavassa sairaalassa ja jos hänet siirretään varhain yliopistosairaalaan, riski saada vakava aivovamma on yli kaksinkertainen verrattuna yliopistosairaalassa syntyneisiin verrokkeihin. Mutta jos häntä ei siirretä, kuolleisuuden riski on yli 30 prosenttia korkeampi kuin verrokeilla, sanoo lastenlääkäri Kjell Helenius.
Heleniuksen mukaan suuri ongelma piilee siinä, että keskussairaaloissa ei ole vuorokauden ympäri sellaista henkilökuntaa, joka on erikoistunut pienten keskosten tehohoitoon.
Iso-Britanniassa monessa yliopistosairaalassa on liian vähän resursseja ja liikaa potilaita osastoilla. Tämän takia sopivan sairaalan löytäminen saattaa kestää monta tuntia, ja keskosia joudutaan synnytyksen edetessä synnyttämään pienemmissä sairaaloissa. Usein pienetkin keskoset siirretään näissä tapauksissa yliopistosairaalaan ensimmäisten päivien aikana syntymän jälkeen.
– Suomessa varhaiset keskosten sairaalasiirrot ovat hyvin harvinaisia, 2–4 prosenttia vuodessa. Meidän kannattaa jatkaa tätä toimivaa käytäntöämme, Helenius sanoo.