Ruotsi, Norja ja Tanska ovat kaikki onnistuneet hankkeessa, jota Suomessa vasta suunnitellaan ja johon ryhtyminen on horjuttanut ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) asemaa.
Kaikki kolme Pohjoismaata ovat käyneet hakemassa orpolapsia Pohjois-Syyrian leireiltä, joille on koottu terroristijärjestö Isisin alueelle lähteneitä naisia ja lapsia. Viimeksi asialla on ollut Tanska, jonka ulkoministeriön edustaja kävi kolme viikkoa sitten hakemassa Al-Holin leirissä asuneen 11-kuukautisen poikalapsen.
Taaperon tanskalainen äiti oli muuttanut 19-vuotiaana Isisin julistamaan kalifaattiin ja kuollut sen viimeisen linnakkeen Baghouzin pommituksessa maaliskuussa. Myös isä oli kuollut.
Pohjois-Syyriaa hallitsevat kurdiviranomaiset luovuttivat pojan Qamishlin kaupungissa tanskalaisdelegaatiolle, jota johti Tanskan ulkoministeriön lähettämä konsuli. Paikalliset tiedotusvälineet julkaisivat kuvia konsulin ja kurdien tapaamisesta. Lapsi vietiin ministeriön tietojen mukaan kolmanteen maahan ja sieltä myöhemmin Tanskaan.
Samainen konsuli, paikallismedian mukaan nimeltään Kristof Vifik, oli käynyt kesäkuun lopulla evakuoimassa Syyriasta 13-vuotiaan tanskalaispojan, joka oli ollut vakavasti loukkaantunut. Pojan kanssa asunut äiti oli suostunut poikansa viemiseen pois Syyriasta sairaalahoitoon.
Poika tuotiin ambulanssilla Syyrian ja Irakin rajalle, missä hänet siirrettiin toiseen ambulanssiin ja vietiin turvaan. Hänen sukulaistensa oli määrä hakea hänet myöhemmin kotiin Tanskaan.
Tanskan kirje: Älkää odottako apua
Tanskan edellinen hallitus päätti keväällä, että lasten ja joissain tapauksissa myös naisten hakeminen leireiltä on mahdollista, kunhan maan turvallisuus ei sen seurauksena vaarannu. Hallitus perusti Isis-alueen palautuksia varten viranomaistyöryhmän, jossa ovat mukana oikeusministeriö, ulkoministeriö ja maahanmuuttoministeriö.
Syksyllä uusi hallitus ajoi puolestaan läpi lain, joka sallii Tanskan kansalaisuuden ottamisen pois Isisin puolella taistelleilta. Pääministeri Mette Frederiksen on vetänyt tiukkaa linjaa suhteessa vierastaistelijoihin, vaikka viranomaiset ovatkin auttaneet kahta tanskalaislasta.
Lokakuun lopulla Tanskan ulkoministeriö lähetti leireillä olevien lasten sukulaisille kirjeet, joissa ministeriö kieltäytyy auttamasta lasten palautuksissa. Kirjeen mukaan leireillä olevien tanskalaisten on itse otettava vastuu siitä, että he ovat matkustaneet sotatoimialueelle lasten kanssa tai hankkineet siellä lapsia.
Tanskalaislapsia on leireillä noin 30.
Norjan linjaus: Orpolapsia voi tuoda, äitejä ei
Kättelykuvia julkaistiin kurdialueen tiedotusvälineissä myös kesäkuussa, kun Norjan lähettämä konsuli Kristian Netland kävi koillis-Syyriassa hakemassa kotimaahan viisi orvoiksi jäänyttä saman perheen norjalaislasta.
– Viemme viisi lasta takaisin Norjaan. Emme unohda autonomisen alueen viranomaisten apua tässä asiassa, Netland sanoi luovutustilaisuudessa kurdimedian mukaan.
Samaan aikaan kun Netland oli Syyriassa tapaamassa kurdiviranomaisia, Norjan pääministeri Erna Solberg ilmoitti Oslossa tiedotustilaisuudessa, että lapset ovat matkalla takaisin kotimaahan. Lentoyhtiö SAS:n tilauslento toi lapset Irakin Erbilistä Osloon.
Solbergin mukaan lapset voitiin hakea Syyriasta sen jälkeen kun Norjan hallitus oli keväällä linjannut, että orpolapsia voidaan käydä hakemassa leireiltä. Al-Holissa on Norjan viranomaisten mukaan 35 norjalaislasta ja kymmenen äitiä.
Linjauksen mukaan äitejä ei ole tarkoitus tuoda takaisin kotimaahan. Uusia hakumatkoja ei ole kesäkuun jälkeen tehty. Norjan Pelastakaa lapset -järjestö on kampanjoinut norjalaislasten ja -äitien palauttamisen puolesta.
Järjestön mukaan kiireisin tapaus on äiti ja kaksi lasta, joista toinen on vakavasti sairas. Hallitukselle luovutettiin lokakuussa 30 000 nimen addressi vierastaistelijoiden lasten palauttamisen vauhdittamiseksi.
Ruotsi pyrkii tuomaan lapsia kotimaahan
Ruotsalaisia lapsia on koillis-Syyrian leireillä noin 70. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on kertonut, että viranomaiset yrittävät tuoda lähikuukausina kotimaahan joitakin orpolapsia Syyriasta.
– Kyse ei ole siitä, haluammeko me vai emmekö me halua tuoda näitä lapsia Ruotsiin, vaan siitä, mikä on mahdollista ja mikä ei, Linde sanoi Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n haastattelussa hiljattain.
Ruotsin viranomaiset olivat mukana neuvottelemassa kurdiviranomaisten kanssa, kun ruotsalainen Patricio Galvez kävi toukokuussa hakemassa leireiltä seitsemän orvoksi jäänyttä lapsenlastaan.
Lasten isä oli tunnettu Isis-terroristi Michael Skråmo, joka oli saanut surmansa Isisin loppuvaiheen taisteluissa. Skråmon lasten tapauksessa sukulaiset kustansivat lasten matkat, ja viranomaisilta saatiin lähinnä diplomaattista tukea.
Lue myös:
Pääministeri Marin A-studiossa: En voi vahvistaa tietoja al-Holin kotiutuksista